STTK:n Palola uskoo työttömyysturvan euroistamisen menevän läpi – "Emme me sitä hyväksy, mutta tämä lienee realiteetti"

Työmarkkinat

Hallitus päättänee keväällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistamisesta osana 110 miljoonan euron julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia, arvioi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

– Olen ymmärtänyt poliittisesta keskustelusta, ja kun kaikki muut työmarkkinajärjestöt ovat olleet hyväksymässä sen työttömyysturvan euroistamisen, kai se sitten läpi menee. Emme me sitä hyväksy, mutta tämä lienee realiteetti, Palola sanoi toimittajatapaamisessa Helsingissä.

Palolan mukaan ansiosidonnaisen ehtojen niin sanotulla euroistamisella saataisiin hallituksen tavoitteesta kokoon noin 40–50 miljoonaa euroa.

– Kun lasken omassa päässäni, jää suunnilleen puolet jäljelle, jotka pitäisi raapia muualta kasaan.

Työttömyysturvan euroistaminen tarkoittaa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamisen ehtoja muutetaan tulosidonnaisiksi.

Ansiosidonnaisen saaminen edellyttää nykyisin, että on riittävän monena viikkona ollut vähintään 18 tuntia töissä. Jatkossa katsottaisiin, että on riittävän monena kuukautena saanut vähintään tietyn summan palkkaa.

STTK on vastustanut euroistamista, koska se näkee mallin kohtelevan pieni- ja suurituloisia eriarvoisesti. Suurituloisimman on helpompi ansaita tietty summa rahaa kuukaudessa kuin pienituloisen.

Lisäksi STTK:ssa on laskettu, että esillä olleet euroistamisen mallit leikkaavat hieman keskimääräistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Palola kehottaa STTK:laista toimihenkilöhenkilökenttää olemaan valveilla tammikuun aluevaaleissa. Hyvinvointialueiden perustaminen koskettaa suoraan noin 130 000 STTK:laista, jotka työskentelevät sote-palveluiden ja pelastustoimen piirissä ja siirtyvät maakuntien palvelukseen.

– Pelkään pahoin, että aluevaalit eivät samalla tavalla nouse keskustelun aiheeksi, kuin jotkut muut vaalit.

Palolan mukaan yksi isoista asioista on erilaisten tehtävien palkkaharmonisointi.

– En usko ollenkaan, etteikö työpaikkoja olisi, mutta kyse on palvelusuhteen ehdoista.

Palola huomauttaa, että siirtyvälle henkilöstölle ei ole nyt annettu mitään takuuta, kuten joissakin hallinnon muutoksissa aiemmin.

Palolan mukaan toinen olennainen kysymys on, onko uudistuksen toteuttamiseen varattu riittävä summa rahaa. Asiasta on hänen mukaansa yhä epäilyksiä.

– Jos merkittävä summa rahaa puuttuu, meidän logiikassa se on hyvin nopeasti, mistä haetaan säästöjä. Niitä haetaan sitten henkilöstön puolelta.

Palola sanoi olevansa jopa enemmän huolissaan kuntiin jäävän henkilöstön työpaikoista kuin hyvinvointialueille siirtyvien.

– Onko kunnilla riittävästi resursseja sitten pitää näitä henkilöitä? Yksinkertaisesti riittäkö siellä raha, koska merkittävä osahan kuntien tämän hetken saamasta rahoituksesta siirtyy hyvinvointialueille ja kuntiin jää se tietty raha, jolla kuntien pitää tulla toimeen.

STTK seuraa muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen tapaan palkkaneuvotteluja enää sivusta.

Palola arvioi oman pitkän kokemuksena pohjalta, että Stora Enson ja Paperiliiton välillä neuvoteltua, kolmessa vuodessa yhteensä 4,7 prosentin palkankorotuksen tuovaa työehtosopimusta katsellaan nyt muissakin liitoissa tarkkaan.

Palola luonnehtii sopimusta ”tolpaksi, joka on lyöty maahan”. Kyse on hänen mukaansa kuitenkin vientiteollisuusalalla tehdystä melko merkittävästä sopimuksesta.

– Se tarkoittaa, että varmasti eri neuvottelupöydissä pyritään ainakin siihen.

Palola pitää aivan luonnollisena, että kierroksella pyritään myös nyt lyödyn tolpan yli.

– Täytyy muistaa, että olemme nyt noususuhdanteessa.