Sote-uudistuksen aikataulua on todella vaikea saavuttaa, arvioi THL:n pääjohtaja

Hallituksen lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon eli soten valinnanvapaudesta on yhä monimutkainen, vaikka valmistelijat ovatkin työstäneet aiemmassa luonnoksessa olleita ongelmakohtia.

Näin arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola.

Eskolan mukaan sote-uudistuksen keskeiset ongelmat liittyvät yhä aikatauluun ja ehdotusten toteuttamiskelpoisuuteen.

– Sote-uudistukselle asetettua aikataulua on todella vaikea saavuttaa. Kyllä toteutuksessa tullaan vielä monta harmaata hiusta näkemään, hän sanoo.

Lähtökohtana on, että tekeillä olevien maakuntien sote-keskukset aloittavat heinäkuussa 2019.

Hallituksen esityksen mukaan maakunta voisi poikkeusluvalla aloittaa sote-keskusten toiminnan vasta vuoden 2021 alussa.

– Siirtymäajat antavat pientä väljyyttä, mutta eivät ratkaisevasti vaikuta siihen, että tietojärjestelmät saataisiin hyvään kuntoon, arvioi Eskola.

Hänen mukaansa sote-uudistuksen toteutus perustuu keskeisesti tietojärjestelmiin, joihin liittyvää valtavaa työmäärää päättäjät eivät ehkä ole hahmottaneet.

Toteutuksesta vastaavia maakuntia ei ole vielä perustettu, ja varmuutta ei ole siitäkään, riittääkö kaikkien maakuntien hallintoihin riittävästi tarvittavia osaajia.

Eskola arvioi, että vie varmasti vielä vuosia ennen kuin soten tietojärjestelmät ovat sellaisella tasolla kuin niiden pitäisi olla.

Eskola korostaa, että sote-uudistuksen pitäisi tuoda ihmisille samanvertaiset mahdollisuudet palveluihin joka puolella Suomea.

Tämän periaatteen pitäisi toteutua sekä maakunnan sisällä että eri maakuntien välillä.

– Tässä tavoitteessa onnistuminen uuden järjestelmän aikana riippuu paljon siitä, kuinka hyvin kukin maakunta pystyy perustehtävänsä hoitamaan ja maakunnan asukkaille tasavertaista palvelua järjestämään.

Valtakunnallisesti pitää hänen mukaansa huolehtia siitä, että kaikki maakunnat tarjoavat suurin piirtein samantasoista palvelua ja ettei maakuntien välille tule merkittäviä eroja.

– On mahdollista, että kaikki maakunnat eivät alkuun ole samalla viivalla, uskoo Eskola.

Hänen mukaansa uudistuksessa pitää myös varmistaa se, että asiakaskunta jakautuu oikeudenmukaisesti yksityis- ja julkispohjaisten sote-keskusten välillä.

– Ettei tapahdu sellaista vinoutumaa, että joku (sote-keskus) onnistuu saamaan hyväkuntoisia ja hyvän korvauksen ja että toisille jää sitten moniongelmaisia suhteellisesti heikommalla korvauksella.

Eskolan mukaan epäselvää on vielä muun muassa se, miten yksityiset terveyspalvelujen tuottajat suhtautuvat syrjäseuduilla toimimiseen.