Seppo Kääriäinen huolissaan aluekehitysvaroista: "Hallituksen kannanmuodostus lykkääntynyt yllättävän pitkälle"
Ministeri, keskustan veteraanivaikuttaja Seppo Kääriäinen varoittaa alueiden eriarvoistumisesta.
Hän huomauttaa, että EU:n rakennerahaston aluekehitysvarat tulee jakaa jatkossakin liittymissopimusten ja unionin aluepolitiikan periaatteiden mukaisesti.
Kääriäinen varoitti taannoin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan toisen ex-ministerin, Kari Rajamäen (sd.) kanssa, että Suomen hallitus uhkaa valmistelutietojen perusteella poiketa näistä periaatteista.
Kääriäinen johtaa Pohjois-Savon maakuntahallitusta ja Rajamäki maakuntavaltuustoa.
– Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitoilla on täysin yhtenevä kanta. Hallituksen kannanmuodostus on vain lykkääntynyt yllättävän pitkälle. Halusimme Rajamäen kanssa muistuttaa, mistä todella on kysymys, minkä vaihtoehtojen välillä maan hallitus päättää, Kääriäinen kertoo Suomenmaalle.
Euroopan unionin perussopimuksen artikla 174 on taannut sen, että maaseutu-, saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueiden pärjäämiseen on kiinnitetty kaikkialla unionissa erityistä huomiota.
Suomessa itäinen ja pohjoinen Suomi ovat täyttäneet artiklan kriteerit erityisen huomion alueina.
Suomen hallitus on paljon vartijana, kun rakennevarojen jaosta päätetään.
Tämä on aivan realistinen uhka.
Kääriäinen muistuttaa, että Itä- ja Pohjois-Suomi ovat jäljessä aluekehityksessä länteen ja etelään verrattuna. EU:n periaatteiden mukainen rahanjako on tasoittanut tilannetta.
– Tuloksia on saatu, ja eroja on voitu kaventaa. Tietyt erot kuitenkin pysyvät, kuten pitkät välimatkat ja harva asutus. Kaikki mikä johtuu maantieteestä.
Kansallisesti tulee tunnustaa kehittyneisyyserot ja politiikka pitää toteuttaa sen mukaisesti, Kääriäinen korostaa.
– Kun puhutaan EU:n politiikasta ja varojen saannosta on tärkeää, että ennustettavuus säilyy. EU:lta tulee toki muutakin aluekehitykseen vaikuttavaa rahoitusta, mutta erityisesti kuitenkin korostuvat kehittyneisyyseroja tasoittavat varat. Niihin ei sovi puuttua, eikä niitä pidä alkaa jakaa uudelleen.
Kääriäinen näkee pidemmän aikavälin uhkia, jos alueellisen tasa-arvon periaatteista poiketaan.
– Jos Suomi nyt tästä poikkeaa, Euroopan komissio voi todeta jossain vaiheessa, ettei maantieteellisiä eikä minkäänlaisia eroja olekaan. Saantoja voi tulla sitten vähemmän. Tämä on aivan realistinen uhka.
