Säveltäjä Kaj Chydenius on kuollut 84-vuotiaana
Säveltäjä Kaj Chydenius on kuollut. Asiasta uutisoi Hufvudstadsbladet. Lehden mukaan Chydenius nukkui rauhallisesti pois kotonaan perheensä ympäröimänä tänään lauantaina. Kuusankoskella vuonna 1939 syntynyt Chydenius oli kuollessaan 84-vuotias.
Chydenius sävelsi yksinlauluja, näyttämö- ja elokuvamusiikkia, oopperoita, kuoro- ja kamarimusiikkia, oratorioita ja kantaatteja.
Monet Chydeniuksen tunnetuimmista lauluista ovat 1960- ja 1970-luvun poliittisen laululiikkeen ajalta, jonka keskeisiä nimiä Chydenius oli.
Chydenius oli hyvin tuottelias säveltäjä, pelkästään lauluja on tuhatmäärin.
– Sävellystyössäni on paljon samaa kuin akvarellin maalaamisessa. Ikään kuin otan vesivärit paletista, ja sävellyksen on oltava valmis puolessa tunnissa ennen kuin vesi kuivuu, Chydenius kuvaili STT:lle 80-vuotishaastattelussa.
Hioa ehtii myöhemminkin, teoksen kuivuttua. Laajassa tuotannossa kaikki ei voi olla priimaa, kuten Chydenius monissa haastatteluissa mainitsi.
– Jos teen sata laulua, ja niistä vaikkapa neljä ovat hyviä, loput 96 huonoa eivät haittaa tippaakaan.
Työskentelyyn kehittyi vuosien varrella selkeä kaava.
– Olen 30 vuotta tehnyt työtä kolmipäätteisesti. Ensin sävellän laulun runoon, sitten kutsun laulajan harjoittelemaan sitä ja lopuksi laulaja esittää laulun julkisesti.
Kaikki laulut lähtevät kuitenkin runosta. Säveltäjän kotona kirjahyllyt olivat täynnä runokirjoja, ja toisinaan runoilijat tarjosivat tekstejään sävellettäväksi myös suoraan.
– Runoilijat ovat sankareitani, Chydenius sanoi.
Hän kertoi haluavansa luoda tekstiin sellaisen sävelmän, joka auttaa runoa löytämään tiensä kuulijan luo.
Chydenius sävelsikin tuhansia lauluja suomalaisten runoilijoiden teksteihin ja myös muun muassa espanjankielisiin ja saksankielisiin runoihin. Runoilijanimiä olivat esimerkiksi Eino Leino, P. Mustapää, Aulikki Oksanen, Matti Rossi, Arvo Turtiainen, Eeva-Liisa Manner, Oiva Paloheimo, Ilpo Tiihonen ja Jukka Itkonen.
Teosluettelon ensimmäinen laulu on vuonna 1964 sävelletty Lemminkäisen äidin kehtolaulu Eino Leinon näytelmään Tuonelan joutsen.
Chydenius oli kokeillut tekstittämistä itsekin säveltäjänuransa alkuaikoina, mutta silloinen kumppani ja työtoveri Kaisa Korhonen neuvoi jättämään runojen kirjoittamisen niille, jotka sen osaavat.
Chydenius ammensi sävellyksiinsä aineksia hyvin monipuolisesti. Sävellyksissä kuuluu niin klassinen laulu, lied, chanson, kansanlaulut, jazz, iskelmät kuin poliittinen laulukin.
– Minua on syytetty kahdesta asiasta: alavireisesti ja huutamalla laulamisesta. Minä en ole kumpaakaan ikinä suosinut. Olen aina sanonut, ettei saa huutaa. Minun ihanteeni on hallittu forte, ja minä pidän puhtaasta laulusta, Chydenius sanoi STT:lle syksyllä 2009.
Myöskään yhteislaulusta säveltäjämestari ei juuri välittänyt. Ei ole kaunista, jos kaikki möykkäävät samaa melodiaa.
– Tietysti arvostan sitä, että ihmiset haluavat laulaa minun laulujani, kunhan minun ei tarvitse olla siinä vieressä kuuntelemassa.
Chydenius syntyi Kuusankoskella 16. lokakuuta 1939 ja kasvoi Juankoskella suomenruotsalaisessa virkamiesperheessä.
Elämän suuntaan vaikutti lapsuuskodin naapuriin muuttanut musiikinopettaja ja laulaja, joka opetti Chydeniusta laulamaan.
– Hän tykkäsi, että minä voisin olla vaikka lahjakaskin. Tosi hieno ihminen ja kunnianhimoinen, ei päästänyt vähällä, säveltäjä kertoi.
Joensuussa lyseon lukiossa musiikinopettaja ohjasi hänkin musiikin tielle.
– Kun sanoin, että voisin yrittää säveltää jotakin lyseon mieskuorolle, hän sanoi: ”Ole hyvä, johda myös itse!”
Lukion jälkeen Chydenius muutti Helsinkiin musiikkiopintoihin. Niiden ohella hän opiskeli myös isänsä, diplomiekonomi Rolf Chydeniuksen toiveesta Helsingin kauppakorkeakoulussa.
– Isä sanoi, ettei hän usko, että musiikilla elää, mutta jos elää, ilmoittele itsestäsi, Chydenius muisteli.
Ennen varsinaista säveltäjän uraansa Chydenius toimi Hufvudstadsbladetin musiikkikriitikkona.
Ratkaisevaa uran kannalta oli, kun Chydenius meni Ylioppilasteatteriin Peter von Baghin kehotuksesta.
1960-luvulla erityisesti vasemmistopiirit valjastivat teatterin ja musiikin osoittamaan yhteiskunnallisia epäkohtia. Perinteinen taidemusiikki ei siihen taipunut, joten piti luoda uutta. Laulujen tekijöitä Suomessa ei vielä ollut, joten Chydenius alkoi säveltää. Teatteriesitysten voimakkaat laulut syvensivät ja selkeyttivät viestiä. Laulu sai olla voimakasta, pateettista, epäpuhdastakin.
Erityisesti Ylioppilasteatterin esittämä Lapualaisooppera Arvo Salon tekstiin nosti nuoret tekijät näkyviin.
– Sukupolvellemme oli jätetty kertomatta asioita ja annettu virheellistä tietoa. Silloin ei koulussa kerrottu Lapuan liikkeen taustoista tai siitä, että kirjailija oli 1930-luvulla mielipiteidensä vuoksi saattanut joutua vankilaan, Chydenius muisteli STT:lle nuoruutensa protestihenkeä yli 50 vuotta Lapualaisoopperan ensiesityksen jälkeen.
Monet Chydeniuksen lauluista tulivatkin tunnetuiksi teatteriesitysten ja elokuvien kautta, kuten Aulikki Oksasen runoon sävelletty Sinua, sinua rakastan Mikko Niskasen elokuvasta Asfalttilampaat tai Marja-Leena Mikkolan runoihin sävelletyt Laulu rakastamisen vaikeudesta ja Laulu kuolleesta rakastetusta Niskasen elokuvasta Käpy selän alla.
Chydeniuksen lauluja ovat esittäneet lukuisat artistit, kuten Kaisa Korhonen, Vesa-Matti Loiri, Kristiina Halkola, Taru Nyman ja Ritva Sorvali.
Chydeniuksen laulut ovat edelleenkin suomalaiskuorojen vakio-ohjelmistoa. 60- ja 70-luvuilla niitä esittivät muun muassa Agit Prop, Koiton laulu sekä KOM-teatterin kuoro. KOM-teatterista oli 70-luvun taitteessa tullut Chydeniuksen kiintopiste, jota hän oli perustamassa ja myös johtamassa.
Poliittiset laulut ovat jääneet keskeiseksi osaksi Chydeniuksen tuotantoa, vaikka ne muodostavat siitä vain pienen osan.
Uusi poliittinen laululiike alkoi hiipua, kun sosialistinen järjestelmä itänaapurissa alkoi murtua. Poliittisten laulujen esittämistilaisuudet, solidaarisuustapahtumat ja tukitilaisuudet loppuivat.
Vaikutti silti siltä, ettei Chydenius jäänyt haikailemaan. Tuli uusia aikoja.
– Viihdyn kaikilla vuosikymmenillä. Olihan 60-luvulla paljon intoa, yhteistä tekemisen iloa, että nyt näytetään. Kun tulee ikää, asioita alkaa tehdä enemmän yksikseen, Chydenius sanoi 80-vuotiaana.
Chydenius oli vuodet 1965–1988 naimisissa Kaisa Korhosen kanssa. He saivat kaksi lasta, Kallen ja Jussin. Molemmat pojista ovat musiikkialalla. Vuonna 1991 Chydenius avioitui Jaana Jyrkänne-Chydeniuksen kanssa.