Sami Hahtola haluaa antaa teurastukseen tuleville eläimille hyvän kohtelun

Pienteurastamossa käsitellään vuoden aikana tuhat eläintä.

Isokyröläinen Sami Hahtola, 33, työskentelee perheyrityksessä, jossa teurastetaan eläimiä Hahtolan vanhempien kotitilan yhteydessä.

– Isä on alkanut vähän jäähdyttelemään tästä työstä, hän viettää talvet jo lomaillen. Velipojan kanssa tässä väännetään, Sami Hahtola kertoo.

Hahtolan Liha Oy:ssä teurastetaan elämiä ja käsitellään niiden lihaa.

Eläimet haetaan yhteistyössä tilojen kanssa, joskus eläimet haetaan teurastamolle itse, ja joskus maatilojen väki tuo eläimet teurastamolle.

– Teurastamme lihat ja leikkaamme ne sellaisiksi, kun asiakas ne haluaa, ja välitämme lihat eteenpäin.

Nouseva trendi Isonkyrön suunnassa on rahtipalvelu, jossa lihat viedään takaisin tilalle maatilan omaan kuluttaja-asiakkaille tapahtuvaan lihan suoramyyntiin.

Lihan suoralla tilamyynnillä kuluttajille myyntiketjusta jää moni tekijä pois.

– Tällä seudulla on myös markkinahenkisiä tapahtumia, jonne tilalliset menevät myymään omia tuotteitaan.

– Myynnissä on lihaa karjankasvattajilta, ja teurastustyö on teetetty meillä.

Hakaniemen kauppahallin Reinin Lihan tuorelihatiskiltä Helsingissä ostettu lampaanliha on isolla todennäköisyydellä teurastettu juuri Hahtolan Lihassa Isossakyrössä.

– Myymme sinne paljon lammasta, Sami Hahtola kertoo.

Hahtolan Lihassa teurastettu eläin saa Sami Hahtolan mukaan hyvän kohtelun ennen teurastamista.

Hahtola myöntää olevansa eläinrakas ihminen, joka hakee usein eläimet maatiloilta. Eläimet aistivat sen rauhallisuuden, mikä Samissa on.

Isoissa teurastamoissa tunnelma on erilainen kuin pienissä yksiköissä.

– Sanoin yhdelle tarkastajalle, joka kävi tarkastamassa eläinten käsittelyä ja tainnuttamista, että olen viimeisen 800 tainnuttamani hevosen kohdalla epäonnistunut kerran, ja sekin johtui siitä, että eläin liikahti sillä sekunnilla, kun painon pulttipistoolin nappia.

Teurastomotoimintaa säätelevät tarkat säännöt ja tarkastuksia tehdään jatkuvasti. Eläinlääkäri käy tarkastamassa jokaisen eläimen ennen teurastamista.

– Teurastuksen jälkeen eläinlääkäri tulee seuraavana päivänä tarkastamaan ruhon. Sitten ruho leimataan, ja se on valmis myytäväksi.

Maanantai on Hahtolan Lihassa teurastuspäivä, tiistaina ja keskiviikkona lihaa leikataan ja torstaina sekä perjantaina on taas teurastuspäivä.

– Maanantaina on nautoja ja sikoja, torstaina on lampaita ja perjantaina on hevosia.

– Riistaeläimiä, kuten kolarihirviä tulee teurastamoon monesti viikonloppuna ja yöllä. Kolarihirvet katsotaan vähän huolellisemmin eläinlääkärin kanssa läpi.

Hahtolan Liha on kooltaan suomalaisista pienteurastamoista suurimmasta päästä.

Joulun aikaan sikaa mene paljon, mutta eniten yrityksessä teurastetaan lampaita varsinkin pääsisäisen aikaan.

– Pääsiäisenä kotimaiset teurastettavat karitsat loppuvat kesken.

Sami Hahtola toivoo, että pienteurastamojen eläinyksikkömäärä saataisiin nostettua 5000 yksikköön.

Jos lainsäädäntö sallisi tämän, niin heidän yrityksensä laajentaisi välittömästi tilojaan ja palkkaisi lisää henkilökunta nykyisen neljän hengen lisäksi.

Kunnallinen päätöksenteko kiinnostaa Sami Hahtolaa.

Hän osallistuu Isonkyrön kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen työskentelyyn keskustapuolueen riveissä valtuustoryhmän varapuheenjohtajana sekä teknisessä lautakunnassa kunnanhallituksen edustajana.

– Aikaa se vie, mutta kyllä se kiinnostaa.

Isonkyrön keskustan johtokunnan jäsenenä Hahtola kokee olevansa pienenä yrittäjänä hyödyksi kunnalle etsimässä vaihtoehtoja, jotka on taloudellista toteuttaa myös pienemmässä mittakaavassa.