Sairas presidentti Kekkonen oli lääkärille kuin vaikea ristikko

Tänään julkaistu Maarit Tyrkön (nyk. Huovinen) Presidentti ja toimittaja -kirja kertoo uutta tietoa siitä, millaiset olivat viimeiset vuodet sairastavan Urho Kekkosen rinnalla.

Tyrkön ja presidentin neurologina toimineen Erkki Kivalon keskusteluun perustuva luku paljastaa muun muassa, että presidentti oli terveysongelmistaan vaitonainen jopa lääkäreilleen.

Kivalon mukaan ikinä ei tiennyt, mitä todella oli tapahtunut, esimerkiksi oliko joku toinen jo tutkinut presidentin tai oliko vaiva hoidettu vai ei.

– Presidentin terveydestä huolehtiminen oli kuin vaikean ristisanatehtävän ratkaisemista. Se oli kaiken kaikkiaan hyvin hankala homma loppuun asti. Eikä silloin ollut kysymys siitä, että presidentti olisi unohtanut mitä oli tapahtunut.

Kekkonen sairasti hitaasti etenevää verisuonisairautta. Kivalo sanoo kirjassa, ettei presidentti vielä kesän kynnykselläkään vuonna 1981 ollut dementoitunut, vaikka niin on annettu ymmärtää.

Kesän lopussa ollut Islannin matka kuitenkin epäonnistui täysin. Kivalo kuuli, että jo menomatkalla presidentti oli ihmetellyt, mihin oltiin matkalla ja keitä oli mukana. 70-luvulla alkaneet muistamattomuus- ja poissaolokohtaukset johtuivat verisuonisairaudesta.

Islannin matkan jälkeen samana vuonna Kekkonen luopui presidentin virasta, ja seuraavat vuodet häntä hoidettiin Tamminiemessä, jonne kirjan mukaan edes lähimpiä ystäviä ei päästetty tapaamaan häntä.

Kivalon mukaan tämä johtui flunssan takia leimahtaneesta arterioskleroosisesta psykoosista. Se aiheutti muistamattomuutta ja sekavuutta, mikä tuotti Kekkoselle ahdistusta.

Urho Kekkonen kuoli 31. elokuuta vuonna 1986. Matti Kekkonen ilmoitti isänsä kuolinsyyksi verenkiertohäiriön aivorungon alueella.