Saarikko torjui perussuomalaisten väitteet työperäisestä maahanmuutosta – "Tätä tosiasiaa te ette pääse pakoon"
Perussuomalaisten toistuvat väitteet työperäisen maahanmuuton lisäämisen tarpeettomuudesta saivat valtiovaranministeri Annika Saarikon (kesk.) puuttumaan asiaan eduskunnan kyselytunnilla.
Pääministeri Sanna Marinia (sd.) kyselytunnilla tuurannut Saarikko myönsi, että muualta tulleiden kotoutumisessa ja kielitaidon valmiuksissa on ilman muuta parantamisen varaa.
– Mutta sellainen väite, jonka te esitätte toistuvasti, että Suomi ei tarvitsisi enempää työvoimaa muualta, ei ole totta. Tämä maa tulee tarvitsemaan kaikki suomalaiset työelämän osaksi mutta väkeä myös muualta, ja tätä tosiasiaa te, hyvät perussuomalaiset, ette pääse pakoon.
Saarikon mukaan Suomi on sellaisessa tilanteessa, että jokainen työikäinen ja työkykyinen tarvitaan osaksi työelämää.
– Se on tärkeä periaate lausuttavaksi ääneen, ja se tarkoittaa, että yhteiskunnassamme on tehtävä monia muutoksia, jotta tuo tavoite voi olla mahdollinen.
Kyselytunnin pohjusti perussuomalaisten Mari Rantanen, joka sanoi hallintovaliokunnan saaneen ulkomaalaislain muutoksia käsitellessään varsin karun kuvan työperäisen maahanmuuton todellisuudesta.
– Poliisin mukaan käytännössä kaikki kehitysmaista tulevat joutuvat maksamaan kynnysrahan, pääsääntöisesti Suomessa jo olevalle maanmiehelleen, työsopimuksesta tai yleensä tänne päästäkseen. Keskimäärin tällainen oleskelulupa Suomeen maksaa 15 000 euroa, Rantanen sanoi.
– Lisäksi poliisin mukaan on viitteitä siitä, että kynnysraha liittyy suomalaisen sosiaaliturvan piiriin pääsyyn, hän huomautti.
Rantasen mukaan palkkoja on myös hoidettu nostamalla ensin Kelasta sosiaalituet osana palkkaa ja maksamalla päälle vähän, ilmeisen pimeänä.
– Epäillyt kutsuivat tätä järjestelyä poliisin mukaan nimellä ”Kela-money”, Rantanen sanoi ja kysyi työministeri Tuula Haataiselta (sd.), haluaako tämä luoda Suomeen etnisen luokkayhteiskunnan.
Haatainen selvitti, ettei nykyinen hallitus ole ollut luomassa minkäänlaista luokkayhteiskuntaa eikä edesauttamassa ihmisten hyväksikäyttöä tai kynnysrahojen maksamista, vaan päinvastoin panostanut harmaan talouden kitkemiseen.
– Poliisissa on myös perustettu yksikkö, joka erityisesti pureutuu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteiden ratkomiseen. Tätä työtä on tehty, ja sitä pitää tiivistää.
Perussuomalaisten Lulu Ranne kyseli puolestaan Haataiselta, miten matalan osaamisen ja heikon kielitaidon maahantulijat, jotka eivät pärjää palkallaan, pelastavat Suomen julkisen talouden.
Haatainen muistutti, että Suomessa on käytössä saatavuusharkinta, jonka avulla nimenomaan etsitään yritysten tarpeisiin ensisijaisesti osaajia omasta takaa.
– Toinen asia on sitten se, että te ikään kuin niputatte kaikki tänne tulevat, että ovat surkeita kielitaidoltaan, huonosti toimeentulevia, päätyvät toimeentulotuelle. Eihän se näin ole, työministeri huomautti.
Haataisen mukaan nämä ihmiset ovat ahkeria. Hän sanoi tavanneensa monia maahanmuuttajia, jotka ovat opiskelleet kielen, puhuvat ja oppivat suomen kieltä ja tekevät palkkatyötä, maksavat veroja, huolehtivat lapsistaan ja vielä vanhuksistaankin.
– Hyviä, ahkeria ihmisiä. Ei pidä niputtaa kaikkia samaan lokeroon, niin kuin te teette, Haatainen opasti.