Saarikko toi eduskuntaan "viimeisen koronalisäbudjetin" – Orpo tölväisi kokoomusta piiskannutta Lindtmania karkkipussivertauksella
Hallituksen talouspolitiikka joutui jälleen opposition riepoteltavaksi, kun eduskunta sai käsiteltäväkseen vuoden kolmannen lisätalousarvion.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi toivovansa todella, että menoja yli kahdella miljardilla lisäävä korona-ajan lisäbudjetti jää mittaluokaltaan viimeiseksi.
Saarikon mukaan rokotusten edistyminen sekä odotettu talouden vahva kasvukäänne antavat lupauksen siitä, että katsetta voidaan kääntää jo koronaelvytyksestä koronan jälkeisen ajan uudistuksiin.
– Vaikka tämän lisätalousarvion yhteinen nimittäjä on korona ja sen aiheuttamat lisämenotarpeet, uskallan sanoa, että tällä rakennetaan jo koronan jälkeistä aikaa.
Saarikon mukaan lisäbudjetilla lievennetään koronan aiheuttamia haittoja yrityksille sekä lapsille ja nuorille ja vauhditetaan kasvua ja aikaistetaan investointeja.
– Tärkein väline kasvun vauhdittamiseen ovat EU:n elpymisvälineen eli Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaiset uudistukset, jotka nyt käynnistyvät, valtiovarainministeri totesi.
Saarikko huomautti, että viime syksynä ajatuksena oli, että koronatilanne olisi saatu jo tämän kevään aikana hallintaan. Lisäbudjetteihin varattiin koronamenoihin vain 500 miljoonaa eli aivan liian vähän. Siksi kehysvarausta korotetaan nyt 1,35 miljardilla 1,85 miljardiin.
– Kalliiksi korona siis valtiontaloudelle tulee, siitä ei mihinkään pääse, Saarikko myönsi.
Saarikon mukaan korotusta ei voi kuitenkaan käyttää muihin menoihin. Lisäksi koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden kustannukset eli testaaminen ja rokotukset katetaan kehyksen ulkopuolelta.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman käänsi keskustelun kokoomuksen vaatimukseen miljardin euron leikkauksesta ensi vuodelle. Hän kyseli puheenjohtaja Petteri Orpolta jälleen nähtäväkseen kokoomuksen leikkauslistaa.
– Kuntavaalit ovat puolentoista viikon päästä, yli 600 000 ihmistä on jo äänestänyt. Puheenjohtaja Orpo, aiotteko te kuntavaalien yli piilotella suomalaisilta teidän vaihtoehtoanne ja teidän leikkauksianne terveydenhuoltoon, päivähoitoon, koulutukseen, vanhusten hoivaan?
Orpo syytti Lindtmania ”kaikkien aikojen vanhimmasta poliittisesta tempusta”, jolla huomio käännetään pois hallituksen tolkuttomasta velanotosta.
– Tämä teidän virityksenne on nyt vähän sen kaltainen, että te hallituspuolueet olette jakaneet kymmenelle lapselle karkkipussit velalla. Sitten te huomaatte, että raha ei riitä, ja sitten te huudatte kokoomuksen paikalle nimeämään ne kolme lasta, joille ei annetakaan karkkipussia. Tämä on naurettava yritys, Orpo puuskahti.
Kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowicz kaivoi sentään demareille malliksi yhden leikkauskohteen kokoomuksen listalta: asumistuen.
Zyskowiczin mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana asumistukimenot ovat lisääntyneet noin miljardilla ja rahat menevät asuntosijoittajille.
– Löytyisiköhän sieltä pikkasen asioiden uudelleenarvioimisen varaa?
Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kai Mykkänen huomautti, että edellisen valtiovarainministerin Matti Vanhasen (kesk.) esitys kehyksiin paluusta jyrättiin kehysriihen puheenjohtajapöydässä.
– Nyt tämä lisätalousarvio noudattaa minusta tätä samaa kaavaa, että te hyväksytte vasemmiston paineessa menolisäykset asettamatta niiden ehdoksi niitä työllisyysuudistuksia, joilla tämä Sipilän, Rinteen hallitusohjelman sopimuksessa oli tarkoitus hoitaa, Mykkänen näki.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen huomautti, että kokoomus leimaa puheillaan tolkuttomasta velkaantumisesta samalla vaikkapa Boris Johnsonin johtamat brittikonservatiivit tai Angela Merkelin johtamat Saksan kristillisdemokraatit.
– Tosiasiassahan tämmöinen uuskeynesiläisyys on nyt vallannut Euroopan maat, että katsotaan, että on järkevää satsata pyörien pyörimässä pitämiseen ja sitten tähdätä nopeaan, ripeään kasvuun, jolla pystytään nämä menetykset paikkaamaan, Koskinen muistutti.
Koskinen näki ministeri Saarikon aivan oikein painottaneen sitä, että nyt täytyy tavoitella todella reipasta talouskasvua ja työllisyyden ja työllisyysasteen kohoamista.
– Ja se on se reitti, millä Suomi selviää tästä. Samaan aikaan täytyy kiinnittää huomiota siihen, että otetaan riittävän pitkäaikaista valtionvelkaa nykyisillä ehdoilla, jolloinka tasataan tämän velan takaisinmaksumahdollisuudet pitkälle aikavälille, Koskinen totesi.