Ruotsin Andersson sanoo pakotteiden "lyövän kovemmin kuin mikään aiemmin" – luonnehtii uuden, synkän vaiheen Euroopan historiassa alkaneen
Ruotsissa pääministeri Magdalena Andersson kuvailee uuden ja synkän vaiheen Euroopan historiassa alkaneen Venäjän hyökkäyksen myötä. Hän sanoi tiedotustilaisuudessa vastuun tilanteesta lankeavan täysin Venäjän poliittisen johdon harteille.
Hän myös vetosi Venäjään, jotta se keskeyttäisi kaikki sotilasoperaationsa Venäjällä ja vetäisi joukkonsa maasta.
Ulkoministeri Ann Linde kertoi samassa tilaisuudessa hyökkäyksen olevan pelkurimainen ja rikkovan räikeästi kansainvälistä oikeutta. Hänen mielestään turvallisuuspoliittinen tilanne on vakavin sitten toisen maailmansodan.
Pääministeri Andersson keskusteli torstaina Suomen presidentin Sauli Niinistön kanssa. Maat sopivat jatkavansa tiivistä yhteydenpitoa kaikilla tasoilla.
EU-johtajat päättävät tänään uusista Venäjän-vastaisista pakotteista. Andersson sanoo pakotteiden olevan ”täysin uudella tasolla” sekä ”menevän pidemmälle ja lyövän kovemmin kuin mikään aiemmin”.
Ruotsalaisia Andersson kehotti pitämään pään kylmänä ja varomaan tilanteesta leviäviä vääriä tietoja.
– Kysy itseltäsi, onko tietolähde luotettava, ja mieti myös, mitä tietoa jaat eteenpäin, hän neuvoi.
Andersson huomautti tilaisuudessa, ettei Ruotsin ole nyt aika hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Hänen mielestään nykyisessä tilanteessa on tärkeää, että Ruotsin pitkäaikainen turvallisuuspolitiikan linja pysyy ennallaan ja että maa toimii selkeästi ja ennustettavasti.
Lindeltä ja Anderssonilta kysyttiin tilaisuudessa, näkivätkö he Venäjän presidentin Vladimir Putinin uhanneen puheessaan ydinaseiden käytöllä. Linde totesi, että Venäjän intresseissä on hyödyntää ydinaseita strategisena pelotteena, mutta niiden varsinaista käyttöä pidetään Ruotsin arvion mukaan epätodennäköisenä.
Euroopassa on keskusteltu myös sota-alueelta pois pyrkivien ukrainalaisten tilanteesta. Pääministeri Andersson sanoi haluavansa EU:n jakavan vastuuta, jos Ukrainasta lähtee joukoittain ihmisiä pakoon sotaa. Hän sanoi, ettei halua samanlaista epätasaista jakautumista EU-maiden vastuiden välille kuin pakolaiskriisin aikaan vuonna 2015.
– Toistuvasti ei voi olla niin, että Ruotsi ottaa absoluuttisesti suurimman vastuun, hän sanoi tilaisuudessa.
Ruotsissa jotkin oppositiopuolueet ovat vaatineet maata pyörtämään päätöksensä olla toimittamatta puolustusaseita Ukrainaan. Vaateita on esittänyt esimerkiksi suurimman oppositiopuolueen maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson.
Keskustapuolueen johtaja Annie Lööf sanoo Twitterissä tilanteen olevan humanitaarisen katastrofin partaalla. Myös hänen mielestään Ruotsin on oltava valmis tukemaan Ukrainaa ja ukrainalaisia maan tarvitsemalla tavalla. Hän kirjoittaa, että kyse voisi olla lääkintävälineistä, humanitaarisesta avusta, kuljetuksista, sotilaskoulutuksesta tai asetoimituksista.
Anderssonilta kysyttiin tilaisuudessa asetoimitusten mahdollisuudesta. Hän ei vastannut kysymykseen suoraan vaan sanoi, että Ruotsi jatkaa Ukrainan tukemista sekä taloudellisesti ja aineellisesti. Ruotsin vahvuuksia tuen tarjoamisessa ovat hänestä esimerkiksi terveydenhuolto ja miinanraivaus.
Myös Tanskassa pääministeri Mette Frederiksen on tuominnut Venäjän hyökkäyksen. Tanskassa hallituksen tukipuolueista on esitetty vaatimuksia, että maan on valmistauduttava ottamaan vastaan pakolaisia Ukrainasta.
Tanskan suurlähetystö Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa on suljettu väliaikaisesti turvallisuussyistä. Asiasta kerrottiin ulkoministeriön verkkosivulla torstaiaamuna.
Jo aiemmin Tanskan ulkoministeriö ohjeisti Tanskan kansalaisia poistumaan Ukrainasta niin pian kuin mahdollista. Viranomaiset ovat painottaneet, että jos joku päättää edelleen jäädä Ukrainaan, viranomaisten on hyvin vaikeaa tarjota apua.
Tanskan ulkoministeriö kertoi viime viikonloppuna tanskalaisdiplomaattien siirtyneen väliaikaisesti Kiovasta Lviviin läntiseen Ukrainaan, jonne myös Suomi on siirtänyt suomalaisia virkamiehiään. Paikalliset työntekijät pitivät Tanskan Kiovan-lähetystöä pystyssä minimihenkilöstöllä, mutta heidänkin tulemisensa lähetystöön oli vapaaehtoista ja heille tarjottiin myös mahdollisuutta tehdä töitä kotoaan.
Myös ainakin Ruotsi on vähentänyt henkilöstöään Kiovassa.
Norjassa Ukrainan suurlähettiläs on pyytänyt Norjalta apua Ukrainaan. Uutistoimisto NTB:lle lähetetyssä kirjeessä lähettiläs huomauttaa, että Venäjän aggressio vaikuttaa Venäjän lisäksi kaikkiin transatlanttisen yhteisön jäseniin, myös Norjaan. Kirjeessä lähettiläs sanoo, että vastustaakseen aggressiota Ukraina tarvitsee käytännön apua koko yhteisöltä.