Ekosysteemi sekaisin, Ukrainan sota vaikeuttaa tilannetta – todella paha ruokakriisi uhkaa monia maailman alueita
Maailman ruokaturvatilanne on heikentynyt eri puolilla maailmaa, kertovat Suomen ulkoministeriö ja Suomen Lähetysseura.
Tilannetta ovat viime vuosina pahentaneet ilmastonmuutos, koronapandemia ja konfliktit, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
YK:n ruokaraportin mukaan viime vuonna nälkää näki maailmassa lähes 830 miljoonaa ihmistä. Erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa monet valtiot ovat riippuvaisia Venäjän ja Ukrainan viljasta. Mustanmeren viljakuljetukset mahdollistanut sopimus päättyi ainakin toistaiseksi, kun Venäjä vetäytyi siitä heinäkuussa.
Ukrainan mukaan Venäjä on viljanvientisopimuksen raukeamisen jälkeen toistuvasti, tälläkin viikolla, iskenyt Ukrainan satamiin, viljavarastoihin ja viljanviennille tärkeään infrastruktuuriin.
Venäjän presidentti Vladimir Putin lupasi viime viikolla Pietarissa pidetyssä kokouksessa Venäjän lähettävän ilmaista viljaa kuudelle Afrikan maalle. Putin lupasi Venäjän lähettävän lähikuukausina 25 000–50 000 tonnia viljaa Burkina Fasoon, Zimbabween, Maliin, Somaliaan, Keski-Afrikan tasavaltaan ja Eritreaan.
Suomen ulkoministeriön tietojen mukaan maailmassa oli ennen koronapandemiaa 135 miljoonaa akuutista nälästä kärsivää ihmistä. Pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä määrä on noussut 345 miljoonaan. Pahin tilanne on Afganistanissa, Etiopiassa, Etelä-Sudanissa, Somaliassa ja Jemenissä.
– Maailmanlaajuinen ruokaturvatilanne on erittäin huolestuttava, ja avun tarve on kasvamassa. Tilanne oli koronapandemian jälkeen jo valmiiksi vaikea, ja Venäjän hyökkäyssota on heikentänyt sitä entisestään, kertoo lähetystöneuvos Veli-Pekka Kaivola ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksiköstä.
Ulkoministeriö on painottanut ruokaturvaa tämän vuoden humanitaarisessa avussa. Vuoden ensimmäisessä varainjaossa Suomi myönsi rahoitusta avustustahoille yhteensä reilut 103 miljoonaa euroa.
Lähetysseuran humanitaarisen avun asiantuntija Eija Alajarva näkee tilanteen pahentuneen erityisesti puolen viime vuoden aikana.
– Työntekijöiltämme ja yhteistyötoimijoiltamme on tullut yhä enemmän viestejä pahenevasta ruokatilanteesta. Ukrainan sota ja siihen liittyvä ruuan hinnannousu on yhtenä tekijänä kärjistänyt tilannetta, Alajarva kertoo.
Toinen vitsaus järjestön toiminta-alueilla on kuivuus. Alajarvan mukaan erityisesti Saharan eteläisessä Afrikassa ja Itä-Afrikassa nälänhädästä on kärsitty jo pitempään. Afrikassa järjestön suurimmat hätäaputuet on ohjattu Tansaniaan, Zimbabween sekä Etiopiaan.
– Ruokakriisi koskettaa useita maita, mutta maiden sisällä on isoja eroja ruoka-avun tarpeessa. Itäisestä Tansaniasta pystytään jopa viemään viljaa muihin maihin.
– Pitkäkestoisen maanviljelyn tukeminen vaatii aikaa. Tällä hetkellä lannoitteita on vaikea hankkia hintojen nousun takia, vaikka valtiot yrittävät tukea, Alajarva kertoo.
Ulkoministeriön tietojen mukaan valtaosassa Afrikan maista inflaatio on jopa 20–40 prosentin luokkaa.
– Lannoitteiden saatavuusongelmat haastavat ruoantuotantoa erityisesti Afrikassa. Ravinneköyhän maaperän viljelyssä tarve kasvaa, mutta hintojen nousu ohjaa raaka-aineita isommille markkinoille. Vaikka ruuan maailmanmarkkinahinta on laskenut sotaa edeltävälle tasolle, maatasolla inflaatio nostaa edelleen ruuan hintaa ja heikentää ihmisten mahdollisuuksia ostaa ruokaa, kertoo ulkoministeriön Kaivola.
Suomen ulkoministeriön tukemat järjestöt tekevät avustustyötä kriisikohteissa tarjoten esimerkiksi ruoka-apua, kiireellistä terveydenhuoltoa, puhdasta vettä ja hätämajoitusta. Erityisesti huomioidaan haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten, tarpeet ja oikeudet.
– Erityistä tukea tarvitsevat lisäksi naiset ja tytöt, joihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa käytetään myös sodankäynnin keinona. Lisäksi lapset tarvitsevat katastrofien yhteydessä erityissuojelua, sillä he saattavat päätyä väkivallan ja hyväksikäytön kohteiksi tai tulla värvätyiksi lapsisotilaiksi, sanoo Kaivola.
Lähetysseuran mukaan Tansaniassa on ollut kahden viime vuoden ajan normaalia vähemmän sateita.
Kuivuuden takia esimerkiksi sadot ovat pienentyneet, tuholaiset lisääntyneet, kasteluveden saatavuus vähentynyt ja karjan kasvattaminen vaikeutunut. Merkittävä osa väestöstä kokee eriasteista ruokapulaa, ja se on vaikeuttanut myös lasten koulunkäyntiä.
– Lähetysseuran ruoka-apua jakavan luterilaisen kirkon työntekijä kertoi, että ihmiset itkivät ilosta, kun saivat ruoka-apua. Se kertoo lohdutonta viestiä tilanteen vakavuudesta, Alajarva sanoo.
Ihmiset itkivät ilosta, kun saivat ruoka-apua.
Myös Zimbabwessa huono satokausi on aiheuttanut katastrofaalisen tilanteen.
Lähetysseuran Alajarva kertoo, että maassa on alueita, missä ei ole juurikaan satanut kymmeneen vuoteen. Juuri päättynyt sadekausi oli Zimbabwen pienviljelijöille pahin mahdollinen. Sateet tulivat siellä väärään aikaan tai liian voimakkaina.
– Alkuun sateet olivat niukat ja kuivattivat maissin. Vuoden alussa sateet tulivat niin järkyttävällä voimalla, että sittemmin istutetut durra- ja hirssisadot menivät pilalle, hän kertoo.
Kuivuuden lisäksi myös hintojennousu piinaa myös eteläisessä Afrikassa. Alajarvan mukaan siemenviljaa ei pystytä hankkimaan tarpeeksi korkean inflaation takia. Puhtaasta juomavedestä ja lääkkeistä on pulaa, hän kertoo.
Kuivuus on merkittävin ilmastoriski Zimbabwessa. Jopa 70 prosenttia maan kansalaisista on riippuvaisia sadevedestä maataloudessa, kerrotaan Lähetysseuran tiedotteessa. Järjestön tuella Zimbabwen kirkkojen neuvosto ja paikallinen yhteistyöjärjestö jakavat ruoka-apua. Ruokapakettiin kuuluu maissijauhoja, öljyä ja papuja.
Ulkoministeriön mukaan humanitaarinen tilanne ja erityisesti ruokaturvatilanne jatkuu haastavana koko Afrikan sarven alueella. YK:n arvion mukaan pelkästään Etiopiassa on yli 20 miljoonaa ihmistä ruoka-avun tarpeessa.
Tilanne on huolestuttava Etiopiassa myös Lähetysseuran silmin. Maan sisäiset levottomuudet ovat entisestään pahentaneet valmiiksi huonoja elämän perusedellytyksiä.
– Etiopia kuuluu Afrikan sarveen, siellä tilanne on todella paha. Satoja tuhansia ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa Tigrayn kriisin takia. Pyrimme siellä tukemaan myös maan sisäisiä pakolaisia, Alajarva kertoo.
Lähetysseuran Alajarvan mukaan useiden kehitysmaiden ekosysteemi on ilmastonmuutoksen takia ihan sekaisin. Ratkaisuja on hänen mukaansa useita.
– Ratkaisuna voitaisiin kehittää paremmin kuivuutta kestäviä viljelylajikkeita, ja myös viljelytekniikassa on kehittämisen varaa. Kastelujärjestelmien kehittäminen ja maaperän kosteuden sitovuus ovat asioita, joilla voisi myös vaikuttaa ruuan tuotantoon.
Ulkoministeriö ohjaa humanitaarisen avun rahoituksensa kolmea reittiä: YK-järjestöjen, Kansainvälisen Punaisen Ristin ja suomalaisten avustusjärjestöjen kautta. Lisäksi Suomi on pitkään ollut YK:n keskitetyn hätäapurahaston (CERF) suurimpia rahoittajia.
Lähetysseura on kirkon kansainvälisen työn järjestö. Lähetysseura antaa hätäapua Lasten Pankin ja katastrofirahaston kautta sitä tarvitseville.