Ranskan presidentinvaalien toisesta kierroksesta ennakoidaan tiukkaa – Macron näyttää silti päihittävän Le Penin
Ranskan presidentinvaaleissa toisella kierroksella toisensa kohtaavat jälleen istuva presidentti, keskustaliberaali Emmanuel Macron ja äärioikeiston Marine Le Pen.
Kun ensimmäisen kierroksen äänistä on laskettu 97 prosenttia, Macronilla on koossa 27,6 prosenttia äänistä ja Le Penillä 23,4 prosenttia, kertoo Ranskan sisäministeriön vaalilaskenta.
Kummankin ehdokkaan kannatus kohosi hieman vuoden 2017 presidentinvaalien ensimmäiseltä kierrokselta.
EU:n toiseksi suurimman talouden työttömyysaste on nyt matalampi kuin silloin, kun Macron astui valtaan viisi vuotta sitten. Ainoassa kampanjatilaisuudessaan Macron puhuikin täystyöllisyyden tavoittelemisesta ja huomautti, että työttömyysaste on Ranskassa matalimmillaan sitten vuoden 2008.
Polttoaineen hinnan noustessa ja Marine Le Penin keskittäessä kampanjointiaan alueille, joissa puheet liian korkeasta polttoaineveron toimivat vuodesta toiseen, presidentti Macronin on tehtävä muutakin kuin laitettava pääministerinsä alentamaan bensan hintaa.
Tuoreen kannatusmittauksen mukaan Macron voittaisi Le Penin toisella kierroksella hiuksenhienosti.
Yksi kannatusmittaus ennakoi Macronin saavan 51 prosenttia äänistä ja Le Penin yltävän 49 prosenttiin. Toinen kannatusmittaus puolestaan ennustaa Macronin vievän äänistä 54 prosenttia ja Le Penin saavan 46 prosenttia.
Jos Macron onnistuu voittamaan tasavaltalaiset puolelleen presidentinvaalien toisella kierroksella, hänestä tulee ensimmäinen jatkokaudelle valittu presidentti sitten Jacques Chiracin valinnan vuonna 2002.
Asetelmat toiselle kierrokselle muistuttavatkin vuoden 2002 vaaleja. Tuolloin keskustaoikeistolainen Chirac kohtasi myös Le Penin – tosin vastassa oli nyt ehdolla olevan Marinen isä Jean-Marie Le Pen.
Kyseessä on kolmas kerta, kun äärioikeiston ehdokas on päässyt Ranskassa presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Jokaisella kerralla kyseessä on ollut Le Penin perheenjäsen. Isä Le Pen pääsi toiselle kierrokselle vuonna 2002 mutta sai vain 17,8 prosenttia äänistä. Macronille toisella kierroksella keväällä 2017 hävinnyt Marine Le Pen sai tuolloin 33,9 prosenttia äänistä.
Ennen toisen kierroksen vaalipäivää, joka on 24. huhtikuuta, ehdokkailla on edessään kahden viikon tiukka kampanjointi.
Ennen ensimmäistä kierrosta vain yhden kampanjatilaisuuden järjestänyt Macron on keskittynyt pääasiassa Euroopan turvallisuustilanteen hoitoon. Venäjä-myönteisenä tunnettu Le Pen on keskittynyt puhumaan kotikentän ongelmista.
Le Penia Macron tulee epäilemättä suomimaan juuri tämän läheisistä väleistä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Ehdokkaat kohtaavat toisensa tärkeässä televisioväittelyssä 20. huhtikuuta. Edelliskerralla Macron onnistui merkittävästi Le Peniä paremmin. Etunaan entisellä investointipankkiirilla on muun muassa vahva talousosaaminen.
Macron on vahva Euroopan unionin kannattaja, jonka vaalitilaisuuksissa keväällä 2017 heiluivat usein EU:n tähtiliput. Euroopan yhtenäisyyttä puolustava Macron onkin selvästi pyrkinyt Saksan entisen liittokanslerin Angela Merkelin tyhjäksi jättämälle Euroopan vahvimman johtajan paikalle. Macron on esimerkiksi suhtautunut jo ennen valintaansa presidentiksi hyvin myötämielisesti EU:n yhteisen puolustuksen syventämiseen.
Le Pen on puolestaan pyrkinyt häivyttämään muistikuvia vierailuista Putinin luo. Ukrainan sotaan on Le Penin mukaan löydettävä diplomaattinen ratkaisu YK:ssa.
Le Monden koostaman vaaliohjelmien vertailun mukaan Le Pen myös uskoo, että Venäjän vastaisilla talouspakotteilla on negatiivinen vaikutus Ranskan ostovoimaan. Le Pen vastustaa ranskalaisjoukkojen lähettämistä Ukrainan ja uskoo, että kriisi lievenee vain, jos Ukraina ei liity Natoon.
Le Pen haluaa paitsi uudistaa radikaalisti EU:ta myös saada Ranskan vetäytymään Naton yhteisestä sotilaallisesta johdosta.
Ukrainalaiset pakolaiset maahanmuuttovastainen Le Pen toivottaisi tervetulleiksi kuten Macronkin. Macron sen sijaan kannattaa talouspakotteiden jatkamista ja tarvittaessa tiukentamista.
Jos Macron pääsee jatkokaudelle, hänellä on Ranskan EU-puheenjohtajuuden myötä mainio tilaisuus edistää haaveitaan EU:n yhteisestä, tiiviimmästä puolustuksesta.
Ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi tullut laitavasemmiston ehdokas Jean-Luc Melenchon pärjäsi huomattavasti paremmin kuin viisi vuotta sitten. Tuolloin neljännelle sijalle jäänyt Melenchon sai tällä kertaa liki 22 prosenttia äänistä. Melenchonin kampanjapäällikkö kuvaili tulosta Twitterissä poikkeukselliseksi.
Perinteisten puolueiden ehdokkaiden suosio jäi tänä keväänä vielä heikommaksi kuin viisi vuotta sitten. Niin sosialistipuolueen Anne Hidalgon kuin tasavaltalaisten Valerie Pecressen kannatus jäi alle viiden prosentin.
Le Penille äänensä testamenttasi neljännelle sijalle yltänyt, vielä Le Peniä oikeammalla oleva Eric Zemmour. Melenchon ei puolestaan ole vielä kehottanut kannattajiaan äänestämään Macronia, kuten muun muassa Hidalgo ja Pecresse jo ehtivät tehdä.
Sunnuntai-illan puheessaan Macron myös mainitsi ehdotuksen suuresta poliittisesta liikkeestä, joka ajaisi uudenlaista hallintotapaa. Tämä tulkittiin ranskalaismedioissa kutsuksi kilpaileville puolueille liittyä Macronin omaan poliittiseen liikkeeseen.
Ranskalaisen sanonnan perusteella ensimmäisellä kierroksella äänestetään sydämellä, toisella järjellä. Voittaakseen Macronin on onnistuttava paitsi saamaan omat kannattajansa uurnille myös innostettava äänestämään ne, jotka äänestäisivät häntä vain vastalauseena Le Penille.
Ensimmäisellä kierroksella äänioikeuttaan käytti liki 75 prosenttia äänioikeutetuista ranskalaisista.
Vuoden 2017 vaaleissa äänestysinto jäi hyvin alhaiseksi. Ensimmäisellä kierroksella uurnilla kävi 77,8 prosenttia äänioikeutetuista. Tuolloin toisella kierroksella äänestämättä jätti 25,4 prosenttia äänioikeutetuista ja heistä tyhjää äänesti 11,5 prosenttia.
Presidentinvaaleja seuraavat Ranskassa kesäkuun puolivälissä tärkeät parlamenttivaalit. Vaikka Ranskan presidentin valtaoikeudet ovat merkittävät, presidentti tarvitsee silti parlamentin tukea tavoitteidensa läpivientiin.
