Rajapykälistä taas kova polemiikki eduskunnassa – hallitusrintama ihmetteli opposition rustokorvaisuutta
Eduskunnan tiistain istunnossa väännettiin jälleen kerran valmiuslain rajapykälistä, jotka eivät ehtineet vielä valmiuslain päivitykseen.
Hallituksen esityksen eduskunnalle esitellyt oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sai saman tien kimppuunsa kokoomuksen Timo Heinosen, joka arvosteli hybridivaikuttamistilanteissa käytettävien rajansulkemispykälien puuttumista esityksestä.
– Se oleellisin tästä puuttuu, eli se, että voitaisiin sulkea raja välineellistetyn maahanmuuton tilanteissa. Se on jäänyt teiltä nyt tekemättä, ja kysymys kuuluu: Miksi sitä ei ole tehty sen jälkeen, kun hyvin on ollut tiedossa tämä uhka, joka on toteutunut muutamissa EU-maissa jo meitä ennen?
Henriksson selvitti, että jatkovalmistelussa olevat maahantuloa koskevat säännökset on tarkoitus antaa täydentävänä hallituksen esityksenä mahdollisimman pian.
Oikeusministeri muistutti jälleen, että asiaan liittyy EU-oikeuden ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten kannalta vaikeasti ratkaistavia ja monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä.
– Tällaista sääntelyä, joka koskee myös EU:n ulkorajaa, ei ole viisasta antaa varmistamatta ehdotuksen oikeudellista hyväksyttävyyttä ensin Euroopan komissiolta.
Perussuomalaisten Mika Niikko vaati edelleen esitystä, jolla raja voidaan sulkea selkeästi, ilman mitään selityksiä siitä, miten juridiikka asiaan suhtautuu.
– Kertokaa meille, kuinka nopeasti sellainen esitys tulee vai tuleeko sitä?
Kokoomuksen Ben Zyskowicz oli löytänyt hallituksen esityksestä epäilyttävän ”jos pidetään aiheellisena”-muotoilun. Hän epäili sen viittaavan siihen, että hallitus ei ehkä toisikaan rajapykäliä eduskuntaan.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) vakuutti, että täydentävä esitys on tulossa, eikä asiassa ole mitään epäselvää.
Lindtman huomautti perussuomalaisten kysyneen viime kyselytunnilla valtiovarainministeri Annika Saarikolta (kesk.), onko hallitus tarvittaessa valmis sulkemaan Suomen rajan, jos yli tulemista pyritään käyttämään vihamielisessä tarkoituksessa.
– Tämä oli kysymys, ja valtiovarainministeri Saarikko, joka oli ilmeisesti silloin pääministerin sijainen, vastasi: ”Arvoisa puhemies! Kyllä on.” Tämä on selkeä hallituksen linja, selkeä hallituksen ilmoitus, jonka hallituksen pääministerin sijainen tässä salissa ilmoitti.
Keskustan Anu Vehviläisen mielestä parempi olisi ollut, jos koko pykälikkö olisi saatu hyväksyttyä kerralla, mutta nyt mennään näin.
– Tämä esitys oli parlamentaarisessa työryhmässä pikakäynnillä, ja täytyy todeta, että ehkä sinne oikeusministeriön virkamiehillä on jäänyt se ”jos”-sana, johonka täällä edustaja Zyskowicz kiinnitti huomiota.
Oikeusministeri Henriksson selvitti, että jatkovalmistelussa olevat maahantuloa koskevat säännökset on siis tarkoitus antaa täydentävänä hallituksen esityksenä ja niin pian kuin mahdollista.
Henriksson huomautti, että ministeri ei voi tuoda eduskuntaan lakiesitystä, jos ei ole sellaista virkamiestä, joka sen esittelisi.
– Virkavastuulla toimivat virkamiehet lähtevät siitä, että sen, mitä he esittävät, pitää olla myös linjassa EU-oikeuden kanssa. Se kuuluu myös oikeusvaltioperiaatteen tärkeisiin periaatteisiin, ja näin toimitaan Suomessa, vaikka kuinka ollaan toimittu muissa maissa.
Henriksson arveli kokoomuksen tunnistavan asiaan liittyvät vaikeat oikeudelliset kysymykset, koska viime kaudella Lappiin tuli tuhansia maahanmuuttajia tai turvapaikanhakijoita Lappiin, ja kokoomuksella oli sekä sisä‑ että oikeusministerin salkku.
– Tehtiinkö silloin muutoksia valmiuslakiin? Ei tehty. Nyt tämä hallitus toimii, ja tämä hallitus tekee.
Henrikssonin nyt eduskuntaan tuomalla hallituksen esityksellä valmiuslain poikkeusolojen määritelmä päivitetään vastaamaan nykyaikaisiin hybridiuhkakuviin.
Oikeusministeri oikoi myös julkisuudessa esitettyjä väitteitä siitä, että turvapaikanhakijoille oltaisiin tämän esityksen perusteella antamassa suomalaisten asuntoja ja autoja.
– Tässä yhteydessä haluan todeta, että esityksellä ei olla antamassa autoja tai asuntoja mahdollisille turvapaikanhakijoille.
Henrikssonin mukaan joissakin tilanteissa pakolaisia voi tulla Suomeen siinä määrin, että tilapäistä kuljetus- ja majoituspaikkakapasiteettia tarvitaan. Ensisijaisesti se tulee poikkeusoloissakin hankkia markkinoilta sopimuksin.
– Vain äärimmäisessä ja poikkeuksellisessa tilanteessa Migrillä olisi tilapäinen käyttöoikeus esimerkiksi tietynlaisten muiden kuin asuintilojen käyttöön vastaanoton järjestämistä varten, ja siitä maksettaisiin valtion varoista täysi korvaus, oikeusministeri selvitti.