Raiskaustutkinta alkoi vasta kolme vuotta rikosilmoituksen jälkeen – apulaisoikeuskansleri arvostelee poliisin tutkintoja
Poliisin lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalirikoksia koskevista tutkinnoista on löytynyt merkittäviä laiminlyöntejä, apulaisoikeuskansleri tiedotti torstaina.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen aloitti asiasta selvityksen Helsingin Sanomien tammikuussa julkaiseman artikkelin jälkeen. Puumalaisen mukaan osassa poliisilaitoksista lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalirikoksia koskevat esitutkinnat ovat viivästyneet aiheettomasti.
Hänen mukaansa erot poliisilaitosten välillä ovat niin isoja, että ne vaarantavat jo kansalaisten yhdenvertaisuuden. Samalla prosessien venyminen vaikeuttaa asioiden selvittämistä ja uhrien toipumista, apulaisoikeuskansleri sanoo.
Apulaisoikeuskansleri otti selvitykseen yhteensä 77 poliisissa vireillä olevaa tai päätettyä seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan esitutkintaa. Tiedotteessa nostettiin erityisesti esiin Itä-Uudenmaan ja Pohjanmaan poliisilaitokset.
Puumalaisen mukaan tutkinnassa ilmeni muun muassa, että Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa syyteoikeus oli vanhentunut lähisuhdeväkivaltaa koskeneessa asiassa, vaikka rikoksesta epäilty oli myöntänyt teon kaksi vuotta ennen syyteoikeuden vanhentumista.
Toisessa raiskausta koskevassa asiassa poliisi oli ottanut asian aktiiviseen tutkintaan vasta yli kolme vuotta tutkintapyynnön jälkeen.
Pohjanmaan poliisilaitoksessa syyteoikeus oli vanhentunut useissa lapseen kohdistuneissa pahoinpitelyissä.
Apulaisoikeuskansleri on määrännyt esitutkinnan tehtäväksi kolmen tutkinnanjohtajan menettelystä. Lisäksi yli kymmenessä tapauksessa poliisilaitokselle annettiin huomautus tai saatettiin tietoon kanslerin käsitys esitutkintojen lain mukaisesta menettelystä.
Poliisilaitosten mukaan keskeinen syy esitutkintojen viipymiseen on henkilöstön riittämätön määrä. Selvityksen perusteella resurssien puute ei kuitenkaan yksiselitteisesti selitä esitutkinnan viipymisiä, Puumalainen sanoo.
– Erityisen merkillepantavaa oli, ettei resurssikysymys selittänyt vakavimpia laiminlyöntejä. Tutkintatoimet oli saatettu tehdä, mutta esitutkintaa ei ollut suoritettu loppuun. Silloin on oikeastaan kyse resurssien tuhlaamisesta.
Tiedotteessa nostettiin myös esiin, että Itä-Uudenmaan poliisilaitos selitti esitutkintojen viipymistä esimerkiksi keskusrikospoliisin lausuntojen viipymisellä.
Kun esitutkintoja tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin, selvisi, ettei viipyneissä esitutkinnoissa edes ollut tehty lausuntopyyntöä keskusrikospoliisille eikä yksikään keskeneräinen esitutkinta odottanut lausunnon valmistumista, tiedotteessa kerrottiin.