Salaliittoteoria kuin työkalupakki – kyselyn mukaan yhä useampi amerikkalainen uskoo väitteisiin valtaeliitin pedofiiliringistä
Kulissien takana Yhdysvaltoja ja maailmaa kontrolloi saatanaa palvovien pedofiilien muodostama valtaeliitti, jota vastaan presidentti Donald Trump taistelee.
Suunnilleen tällainen on maailmanselitys muutama vuosi sitten internetin syövereistä uutisotsikoihin ponnahtaneen QAnon-salaliittoteorian taustalla.
QAnon sai alkunsa, kun liittovaltion virkamiehenä esiintynyt nimimerkki Q alkoi kirjoitella 4chan-viestipalveluun lokakuussa vuonna 2017 arvoituksellisia viestejä. Niissä ennakoitiin tulevia tapahtumia, muun muassa ”suuren myrskyn” saapumista, jossa hyvä nousisi pahaa vastaan.
QAnon sai paljon näkyvyyttä erityisesti koronapandemian aikana, jolloin sen tärkeiksi teemoiksi nousivat koronadenialismi ja rokotevastaisuus. Äärioikeistosta lähtöisin ollut liikehdintä sai jalansijaa myös esimerkiksi jooga- ja hyvinvointivaikuttajien parissa.
Qanonistit levittivät myös Trumpin toistamia väitteitä varastetuista vaaleista, ja QAnon-kannattajia oli mukana Yhdysvaltain kongressin valtauksessa loppiaisena 2021.
Aivan viime vuosina QAnon ei ole enää ollut yhtä näkyvästi esillä. Salaliittoihin perehtynyt yliopistotutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta kuvaa QAnonia brändiksi, joka vielä muutama vuosi sitten toi siihen liitettäville tapahtumille huomiota ja kiinnostavuutta, mutta jonka arvo on sittemmin laskenut.
Enää QAnonin toimintaa sympatisoivat ihmisetkään eivät välttämättä nosta retoriikassaan esille Q:ta, vaikka jatkaisivatkin samanlaista toimintaa, Pyrhönen sanoo.
Mediajulkisuuden kautta QAnon on Pyrhösen mukaan valtavirtaistanut salaliittoliikehdintää ja tuonut sen suuremman ihmismäärän ulottuville. QAnonin kaltaista toimintaa on edelleen paljon.
Pyrhösen mukaan salaliittoteorioista on ylipäätään tullut tietyn tapahtuman selittäjien sijaan yhä enemmän systeemitason teorioita, jotka paisuvat ja imevät itseensä lisää asioita, joita suurilla tarinankaarilla pyritään selittämään – kuten QAnon.
– Tuo toiminta on edelleenkin nousussa, ja QAnon on vauhdittanut ja kiihdyttänyt sitä, Pyrhönen sanoo.
Jos QAnonin brändi onkin laskenut, qanonistien ajatukset ovat Pyrhösen mukaan Yhdysvaltain politiikassa edelleen vahvasti läsnä entisen presidentin ja tulevan republikaanien presidenttiehdokkaan Trumpin ja tätä tukevien poliitikkojen kautta.
– Monet keskeiset väittämät ovat ihan yksi yhteen Trumpin puheissa ja QAnonissa, mikä ei suinkaan ole sattumaa. Tällainen jyrkkä systeemin vastainen kritiikki, järjestelmää perimmäisellä tavalla kyseenalaistava retoriikka, se on Trumpin käyntikortti ja valttikortti ihan samalla tavalla kuin QAnonin, Pyrhönen sanoo.
QAnon-kannattajia pääsi vallankahvaan vuoden 2020 vaaleissa, jolloin edustajainhuoneeseen nousivat Marjorie Taylor Greene Georgiasta ja Lauren Boebert Coloradosta.
Pyrhönen kutsuu heitä eräänlaisiksi ”ukkosenjohdattimiksi”, joiden läsnäolo kongressissa on mahdollistanut muille republikaaneille eronteon itsensä ja salaliittoteoreetikkojen välille, vaikka he käyttäisivätkin osin samoja argumentteja.
– He voivat sanoa, että eivät sentään ole tällaisia hulluja vaan järjen ääniä. Silloinkin, kun he puhuvat periaatteessa samantyyppistä asiaa, tällaista syvää tutkijoiden, journalistien, ylipäänsä episteemisten auktoriteettien kyseenalaistamista, Pyrhönen kuvailee.
QAnonin perususkomuksia kannattavien yhdysvaltalaisten määrä on kasvanut selvästi vuodesta 2021, kertoi mielipidetutkimuksia tekevän Public Religion Research Instituten (PRRI) viimevuotinen kysely.
PRRI on selvittänyt QAnoniin uskovien määrää vuodesta 2021 lähtien kysymällä vastaajien kantaa kolmeen väitteeseen.
Ensimmäisen väitteen mukaan Yhdysvaltojen hallintoa, mediaa ja finanssimaailmaa hallitsee ryhmä saatanaa palvovia pedofiilejä, jotka pyörittävät maailmanlaajuista lasten seksikauppaoperaatiota.
Toisen väitteen mukaan pian on tulossa myrsky, joka pyyhkäisee mukanaan valtaeliitit ja palauttaa oikeutetut johtajat.
Kolmannessa väitteessä esitetään, että todelliset amerikkalaiset patriootit saattavat joutua turvautumaan väkivaltaan pelastaakseen maansa, koska asiat ovat menneet niin kauas raiteiltaan.
Viimevuotisessa kyselyssä lähes neljäsosa vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteiden kanssa. Republikaaneista osuus oli 29 prosenttia ja demokraateistakin 14 prosenttia.
Pyrhönen katsoo, että kyselyn perusteella on vaikeaa arvioida, kuinka moni aidosti uskoo esitettyihin väitteisiin. Ihmiset voivat kuitenkin eri syistä haluta ilmoittaa kannattavansa ajatuksia.
– Voi ajatella, että nämä ovat hyviä väittämiä esittää ja näin on hyvä sanoa, tästä seuraa hyvää, ja tällä tunnustetaan väriä ja uskollisuutta oikeaan suuntaan ja toisaalta heitetään haastetta ja kritiikkiä oikeaan suuntaan, Pyrhönen sanoo.
Hän arvioi kyselyn tuloksen heijastelevan sitä, että Trump ja muut republikaanit ovat esittäneet julkisuudessa samantyyppisiä väittämiä.
Ainakin syksyllä 2022 Trump myös jakoi omalla sosiaalisen median alustallaan Truth Socialissa avoimesti QAnon-symboliikkaa.
QAnoniin liittyviä tarinoita ja selitysmalleja pyritään Pyrhösen mukaan edelleen levittämään sosiaalisessa mediassa ja vastamediassa. Teorioilla on oma, jopa fanaattinen seuraajakuntansa.
– He ovat sellainen resurssi, joka tuottaa tällaista tarinaa enemmän tai vähemmän tasaista tahtia. Sitten kysymys on siitä, ketkä tätä poimivat omaan retoriikkaansa.
Pyrhösen mukaan QAnon-tyyppiseen sisältöön aidosti uskovien määrää merkittävämpää onkin se, päättääkö joku yrittää käyttää liikehdintää hyväkseen.
– Kuinka paljon esimerkiksi Trumpin kampanjassa halutaan ammentaa tästä materiaalista? Heillä on siihen tosi iso vaikutusvalta.
Pyrhönen uskoo, että jotkin viime vuosien tapaukset saattavat nostaa yhteiskunnallisesti merkittävissä asemissa olevien ihmisten kynnystä esittää julkisesti salaliittoväittämiä.
Esimerkiksi salaliittoteoreetikko Alex Jones tuomittiin toissa syksynä maksamaan miljardikorvaukset Sandy Hookin koulusurmaa koskevista perättömistä väitteistään. Trump puolestaan on joutunut oikeuteen yrityksistään kumota vuoden 2020 vaalitappio.
Pyrhönen ei pidä pois suljettuna sitä, etteikö Trump voisi presidentinvaalikampanjan myötä taas nostaa QAnoniin liittyviä uskomuksia enemmän esiin. Toisaalta Trump on todennäköisesti jo saanut QAnon-viittauksistaan kaiken hyödyn irti.
– Trump on jo sen verran laajasti tunnettu QAnoniin liitettyjen väittämien puolustajana, että hän ei varsinaisesti hyödy lisää siitä, että jatkaa erikseen QAnonin nimeämistä retoriikassaan. Trump on jo nyt tuonut useampia salaliittoteorioita osaksi republikaanien de facto -linjauksia, Pyrhönen sanoo.
Tällaisia ovat hänen mukaansa olleet vaalivilppiväitteiden lisäksi vaikkapa koronapandemiaan ja -rokotteisiin liittyvät perättömät väittämät.
Tila Trumpin esittämiä väitteitä kyseenalaistaville ihmisille on käynyt republikaanipuolueessa hyvin ahtaaksi, minkä vuoksi salaliittoväitteitä päätyy myös osaksi puolueen linjaa, Pyrhönen sanoo.
QAnonin tyyppiset salaliittoteoriat eivät Pyrhösen mukaan oikeastaan koskaan kuole.
Hän kuvailee niitä eräänlaisiksi alati kasvaviksi työkalupakeiksi, joista voidaan tarpeen tullen ottaa työkaluksi esimerkiksi tietty väittämä. Sitten työkalu laitetaan odottamaan, että se voidaan ottaa taas esille sopivassa tilanteessa, josta voidaan vetää yhtymäkohtia aiempaan.
– Että ”tämähän on vähän niin kuin se juttu silloin viimeksi”. Pystytään tuomaan uusia näkökulmia, jotka ovat radikaaleja, ehkä shokeeraaviakin. Samaan aikaan kuitenkin kyetään osoittamaan ne jollain lailla vanhoiksi tutuiksi, Pyrhönen sanoo.