Professori roimii koulutukseen pesiytyneitä markkina-arvoja: "Kaukoidästä tuttujen suoritushelvettien Suomi-versioita"
Bisnesarvot ja halu kansainvälisten rankinglistojen huipulle ovat olleet koulutuksessa fiasko ja tuottaneet paljon kärsimystä.
Näin syyttää emeritusprofessori Kari Uusikylä Suomen Kuvalehden kolumnissaan. Uusikylältä ei heru ymmärrystä markkinahenkisyydelle.
– Perusturvallisuus puuttuu, koulukilpailu ja köyhyys ahdistavat. Koulussa alaluokkalaisetkin ”itseohjautuvat”. Monille se merkitsee heitteillejättöä. Ammattikouluissa tilanne on pahin.
Professori muistuttaa, että koulutuksen tavoitteet johdetaan arvoista. Yleissivistyksen arvot vain ovat saaneet väistyä.
Ongelma vallitsee koulupolun alusta yliopistoihin asti.
– Iso luuta huiski yliopistoa tuloskuntoon. Siitä luotiin mainostoimisto ja bränditehdas, jonka liukuhihnalla tuotetaan kilpaa huonoa englantia.
Elinkeinoelämä on kritisoinut koulutusjärjestelmää tasapäistämisestä, ja siitä, että lahjakkuudet eivät pääse esiin, Uusikylä muistuttaa.
– Elinkeinoelämän valtuuskunnan ”tutkimus” väitti vuonna 1988, että koulu suosii keskinkertaista tasapäisyyttä eikä opetuksella ole edes tavoitteita. Vilkaisu opetussuunnitelmaan olisi osoittanut väitteet perättömiksi.
Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto TT (Elinkeinoelämän keskusliiton edeltäjä) esitti, että pääministerin kanslian alaisuuteen perustettaisiin ”inhimillisten voimavarojen kehittämisneuvosto”, joka uudistaisi koulutuksen, Uusikylä kirjoittaa.
– Koulutusjärjestelmän tehokkuus ja laatu piti arvioida kansainvälisesti ja sen uudistaminen tuli ottaa hallitusohjelmaan. Perusopetukseen piti saada kilpailua, ja yksityisille kouluille haluttiin paremmat toimintamahdollisuudet.
– Muutama viikko myöhemmin tuli kuitenkin kansainvälinen Pisa-mittaus, jossa surkeaksi leimattu peruskoulumme olikin tuloksiltaan maailman paras. Koulun ivaajien oli pakko kadota kulisseihin miettimään uusia manööverejä, Uusikylä kirjoittaa.
Helsingin yliopiston kansleri Risto Ihamuotila esitti vuonna 2002 yliopistojen pääsykokeiden poistamista kalliina, aikaavievinä ja kyseenalaisina, Uusikylä muistuttaa.
– Koulu piti aloittaa kuusivuotiaana ja töihin päästä viimeistään 22-vuotiaana. Esitys ennakoi Kaukoidästä tuttujen suoritushelvettien Suomi-versioita.
– Nyt koulutodistus ja pitkä matematiikka avaavat tien korkeakouluihin ja ”huipulle”. Huipulle vievän vuoren juurelta kerätään koulutusloikan uhreja terapiaan, sairauseläkkeelle, huumevieroitukseen ja hautaan, Uusikylä täräyttää.
