Professori kertoi Natoa paremman ratkaisun keskustan risteilyllä – Perusasiat eivät muutu Naton jäsenenäkään, viestittää puolustusministeri Savola
Suomen Nato-tie näyttää pitkittyvältä ja kuoppaiselta, ja kysymykset vaihtoehdoista turvallisuuden takaamiseksi ovatkin nousseet yhä enemmän pöydälle. Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) muistuttaa, että Suomella on jo lukuisia kumppanuuksia, mutta paras vakuutus on silti se, että oma puolustus on kunnossa.
– (Natossa) Turvatakuut ovat keskeinen asia, että ne auttavat, jos joku joutuu hyökkäyksen kohteeksi. (Naton ulkopuolella) Ukrainan sota on kuitenkin näyttänyt, että apua tulee.
Suomen on Savolan mukaan pidettävä kiinni perusasioista myös Naton jäsenenä.
– Nato ei muuta perusratkaisuja. Itse puolustamme omaa maatamme ensisijaisesti. Turvatakuut tuovat lisää, mutta omat hankinnat ja asevelvollisuus säilyvät. Natolla ei ole omaa materiaalia eikä omia joukkoja vaan jäsenmaiden joukot.
Savola ja kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg keskustelivat keskustan puolueristeilyllä järjestetyssä Mites siellä Natossa ollaan? -tilaisuudessa perjantaina illalla. Savolan tapaan Forsberg korosti, että kahden- ja kolmenvälisiä kumppanuuksia on jo, ja nämä voivat olla Natoa parempi turvallisuusratkaisu tietyissä tilanteissa.
– Jos yleinen mielipide ei olisi muuttunut keväällä, kahdenvälisiä kumppanuuksia ja turvajärjestelyjä oltaisiin viety eteenpäin joka tapauksessa. Ne voivat olla tehokkaampia kuin suuri liitto Nato. Helposti puhutaan, että sitten on ne turvatakuut, tulee iso hyppäys, mutta kyllä siihenkin liittyy paljon epävarmuuksia.
– Ei olla yhtäkkiä porteilta linnoituksen sisällä. Artikla 5:n käyttö edellyttää kaikkien hyväksyntää. On nähty jo, että tilanteita voi tulla, Forsberg sanoo viitaten ilmeisesti Turkin muusta Natosta omapäiseen politiikkaan.
Keskustelun juontanut keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen muistutti myös EU:n turvatakuulausekkeesta.
– Sotilaallista voimaa ei kuitenkaan ole, jolla sitä voi hyödyntää, vaikka EU-armeijaa onkin ajettu Ranskan presidentti Emmanuel Macronin johdolla.
Forsberg muistutti, että Ranska kuten myös Saksa on ollut tässä kuitenkin toistaiseksi pettymys.
– Jos oikeasti haluttaisiin, että Euroopan voima olisi vähintään yhtä hyvä kuin Yhdysvaltojen kautta tuleva, ei tässä kyllä viime vuoden aikana olla menty yhtään eteenpäin.
Suhde Venäjään mietitytti keskustelijoita myös. Kysyttäessä, millaisena Naton jäsenenä näet Suomen, professori Forsberg vastasi, että mahdollisesti Norjan kaltaisena.
– Ennen Ukrainan sotaa Norjallakin oli hyvä suhde Venäjään, vaikka se oli Nato-maa.
– Pohjoismaisen linjan ja yhteistyön rinnalle meille on tullut viiteryhmäksi reunavaltiot. Baltian maille ja Puolalle skeptisyys Venäjään on ollut vahvaa, ja ongelmana on nähty kaikki venäläiset ja Venäjä, ei vain Kreml.
Luultavasti Suomi tekee yhteistyötä sekä Pohjoismaihin että Baltiaan, ja linja on jonkinlainen näiden ulottuvuuksien hybridi.
Forsberg on myös optimisti sen suhteen, miten suhteet Venäjään voidaan tulevaisuudessa avata.
– Hirveästi on tullut näkemystä, että Venäjä on aina sama, aina hyökkää ja on aina korruptoitunut. 1990-luvulla oli aito mahdollisuus kääntää Venäjä länteen päin. Oli vain onnettomia sattumia, että demokraattiset voimat eivät osanneet pelata yhteen suuntaan. Sitten talouskaaos loi Putinista myytin pelastajana.
– Suomi voi ottaa Naton jäsenenä rakentajan roolin. Ei tosin vielä. 20 vuoden päästä joka tapauksessa Venäjällä on uusi johtaja, joka antaa mahdollisuuden aloittaa jotain. Ei sinne tule heti kaikkia eurooppalaisia miellyttävä johtaja, mutta ehkä välimuoto, kuin Gorbatsov.
Mihail Gorbatsovkin tuli toisaalta järjestelmän sisältä ja toisaalta otti aloitteet käsiinsä.
Venäjän nuorisoon Forsberg luottaa.
– Monesti tuntuu unohtuvan, että ihmiset taipuvat olemaan sivustaseuraajia. Tässä tilanteessa Venäjällä on helppoa antaa olla vaan ja selviytyä. On kuitenkin muistettava, että on sukupolvieroa. Nuoret ovat selvästi sotaa vastaan. Indokrointi tuskin menee niin läpi, että uusi sukupolvi ei olisi mitään oppinut, että uskoisi putinismiin.
Savola toteaa, että luottamus Venäjään on mennyt.
– Menee ainakin sukupolvi, että suhteet normalisoituisivat. Tietysti surullista, että näin on. Sota on täysin tuomittava, se jättää syvät arvet, eivätkä ne tule parantumaan luultavasti vuosikymmeniin.
Asialliset asiat on kuitenkin hoidettava, kuten nyt jo raja- ja ympäristöasioissa tehdään, puolustusministeri muistuttaa.
Naton jäsenmaana Savola korostaa Suomen pohjoismaista ulottuvuutta.
– Sillä on suuri merkitys, miksi pitää liittyä Ruotsin kanssa. Kyllä Pohjoismaat ovat ensisijaisesti viiteryhmämme. On huoltovarmuuden kysymyksiä ja poliittista syvyyttä näiden kanssa.