Poliittisen mainonnan sääntely kiristyy – eduskunta kiitteli vaalimanipulointia vaikeuttavaa lakipakettia
Poliittisen mainonnan sääntely kiristyy vaalimanipuloinnin ja ulkomaisen vaaleihin sekaantumisen torjumiseksi.
Eduskunta sai oikeusministeri Leena Mereltä (ps.) keskiviikon istunnossa käsiteltäväkseen esityksen EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentumista koskevan asetuksen toimeenpanemiseksi.
Meri selvitti, että jatkossa maksullisissa poliittisissa mainoksissa on ilmoitettava selkeästi, kuka mainoksen on maksanut, mikä on sen tarkoitus, paljonko kampanjaan käytettiin rahaa ja kenelle se kohdistettiin. Julkaisijan tulee myös toimittaa tiedot myös tulevaan EU-rekisteriin.
– Rahoittajat, puolueet ja ehdokkaat vastaavat pyydettyjen tietojen antamisesta ja niiden todenperäisyydestä, mutta pääsääntöisesti nämä velvoitteet kohdistuvat palveluntarjoajiin, kuten juurikin medioihin ja erilaisiin media-alustoihin.
Asetus tuo Meren mukaan lisärajoituksia myös profilointiin verkossa. Jatkossa kiellettyjä profiloinnin eli mainoksen kohdentamisen kriteereitä ovat poliittisten mielipiteiden, uskonnon, terveystietojen ja muiden arkaluontoisten tietojen käyttö mainosten kohdentamisessa. Myös kohdentaminen alaikäisille ja ei-äänioikeutetuille henkilöille on kiellettyä.
Oikeusministerin mukaan asetus pyrkii myös estämään poliittisten mainospalveluiden tarjoamisen kolmansien maiden, kuten esimerkiksi Venäjän, toimijoille vaalien ja kansanäänestysten alla.
Tämä tehdään vaatimalla, että palveluntarjoajat saavat tarjota palveluitaan vain EU:n sisäisille toimijoille tietyn aikaikkunan sisällä vaaleista ja äänestyksistä.
– Kolmen kuukauden aikana ennen vaaleja EU:ssa toimivat ja omistetut yritykset voivat julkaista poliittista mainontaa, Meri selvitti.
Esitys sai kansanedustajilta myönteistä palautetta. Keskustan Vesa Kallio oli kuitenkin hieman huolissaan siitä, että asetuksen mukaan poliittista mainontaa olisi mikä tahansa viesti, joka on omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin.
Kallio piti tärkeänä, että asetusta sovellettaessa huolehditaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamisesta, ettei ylilyöntejä tapahtuisi. Hän muistutti, että kansalaisjärjestöjen keskeinen tehtävä on tuoda heikoimpien ääntä kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
– Mikäli tämä tulkittaisiin poliittiseksi mainonnaksi, johtaisi se kohtuuttomaan byrokratiaan ja kustannusten nousuun. Pahimmillaan tämä voisi johtaa jopa järjestötoimijoiden vaikenemiseen asetuksen seurauksena, eikä sitä voi pitää hyväksyttävänä.
Kallon mukaan tiedon manipuloinnin estämisen ja toiminnan vapauden rajoittamisen välillä on löydettävä tasapaino. Kaikki toimet ihmisten manipuloinnin ja väärän ja vääristellyn tiedon levittämisen hävittämiseksi ovat kuitenkin enemmän kuin tervetulleita.
– Ennen puhuttiin p:n jauhamisesta, kun joku puhui pötyä. Nyt tämä sama asia on kuorrutettu hienoilla termeillä ja sen levittämisessä on menty piiloon sosiaalisen median tarjoamille alustoille, keskustaedustaja huomautti.
Keskustan Petri Honkonen piti lakihanketta äärimmäisen hyvänä. Hän huomautti, että esimerkiksi sääntelystä hermostunut Meta uhkaa estää poliittisen mainonnan kokonaan omalla alustallaan kiristääkseen Eurooppaa asialla.
– Mielestäni se on niin, että ei yksikään digijätti, ei yksikään iso kansainvälinen yritys voi tulla sanomaan Eurooppaan, saati suomalaiseen yhteiskuntaan, että teidän pitää toimia näin, vaan kyllä me itse päätetään nämä asiat täällä.
Oikeusministeri Meri arveli, että asetus voi monine ongelmineen ja haasteineen olla monimutkaisuudessaan lähellä tietosuoja-asetusta, ja palveluntarjoajien reaktio jää nähtäväksi.
– Kyllähän tässä paljon hallinnollista ja muuta taakkaa toimijoille on, kunnes tähän ehkä totutaan — sanotaan, että varmaan joidenkin vuosien ja vaalien päästä me ollaan tähän totuttu ja tähän on löytynyt erilaisia ratkaisuja, ministeri pohdiskeli.