Pitkäaikainen keskustavaikuttaja: Gallupdemokratia heikentää sitoutumista yhteisiin päätöksiin
Keskustan pitkäaikaiselle kansanedustajalle (1991–2006 ja 2015–2019) ja poliittiselle vaikuttajalle Olavi Ala-Nissilälle, 73, myönnettiin viime perjantaina valtiopäiväneuvoksen arvonimi.
Muun muassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja pankkivaltuustossa puheenjohtajana vaikuttanut kauppatieteiden maisteri on nyt keskustan aluevaltuutettu ja aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, ja hän seuraa etenkin talouspoliittista keskustelua tarkasti.
Ala-Nissilän mukaan Suomen talouden tila ei ole niin huono kuin julkisuudessa käytävästä keskustelusta voisi päätellä, mutta valtiovarainministeriöllä on tiukkaa kulukuuria vaatineeseen joulukuiseen esitykseensä myös perusteita.
Yksi niistä on väestön ikääntyminen, joka tulee edelleen lisäämään menoja ja muuttamaan huoltosuhdetta.
– Täytyy silti muistaa, että nykyhallitus ei tilannut pandemiaa, Ukrainan sotaa tai finanssikriisiä. Venäjä tulee vaikuttamaan Suomenkin oloihin tavalla tai toisella vielä pitkään, mutta yleisellä tasolla voisi sanoa, että taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut aiempaa epävarmemmaksi ja nopealiikkeisemmäksi. Silloin vanhat mallit hallita taloutta eivät välttämättä toimi.
Ala-Nissilä muistuttaa, että aiemmat hallitukset ovat muun muassa keskustan Esko Ahon ja Juha Sipilän johdolla ”tehneet hyviä sopeuttamistoimia” ja ”laittaneet Suomen taloutta kuntoon”.
Energiakriisi ja inflaatio aiheuttavat kuitenkin sen, että yhä useammalla suomalaisella on vaikeuksia selviytyä arjen perusmenoistaan.
– Valtion talouden hoitamiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin menot. Työllisyys on yksi tärkeimmistä. Akuuttien kriisien ollessa päällä esimerkiksi kokoomuksen veronalennuspuheet ovat järjettömiä, Ala-Nissilä kommentoi.
Kun sopeuttamistoimia eli suomeksi leikkauslistoja pohditaan, ne kohdistuvat aina joihinkin tahoihin voimakkaammin kuin toisiin. Vaalivuosi tuo oman kierteensä, mutta kokenut keskustavaikuttaja arvioi ”gallupdemokratian” haittaavan yleisemminkin pitkäjänteistä politiikan tekoa ja yhteisiin päätöksiin sitoutumista.
– Oppositiossa etenkin perussuomalaisilla näyttää olevan taipumus tehdä välikysymyksensä ja muut toimensa sillä ajatuksella, että miten tämä näkyy seuraavassa kannatusmittauksessa. Ideologisista eroista riippumatta pitäisi kyetä katsomaan asioita kokonaisuutena ja pidemmällä perspektiivillä. Silloin vaikeistakin päätöksistä tulisi parempia.
Ala-Nissilä oli Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen vuosina 2006–2012. EU on osoittanut kykenevänsä toimimaan isoissa kriiseissä hämmästyttävänkin yhtenäisesti ja ripeästi, mutta täysin ”puskista” tullut lahjusskandaali on paha takaisku maineelle.
Neljä ihmistä, heidän joukossaan EU-parlamentin kreikkalainen varapuhemies Eva Kaili, on pidätetty korruptioepäilyyn liittyvässä tutkinnassa. Belgian syyttäjäviraston ja mediatietojen mukaan epäillyille tehdyissä kotietsinnöissä on löytynyt ainakin 600 000 euroa käteistä rahaa. Poliisi takavarikoi myös tietokoneita ja matkapuhelimia.
Nelikkoa epäillään rahanpesusta, osallistumisesta rikollisjärjestön toimintaan ja korruptiosta.
Eva Kaili on yhdistetty epäilyihin, jonka mukaan Persianlahden öljyvaltio olisi maksanut lahjuksia vaikuttaakseen EU:n politiikkaan. Lähteiden mukaan kyseessä olisi Qatar, joka isännöi parhaillaan jalkapallon MM-kisoja.
– Olihan se yllätys. On nolo ja jopa sietämätön juttu, että parlamentin ylätasolta paljastuu tällaista. vaikka kyse on myös henkilökohtaisesta vastuusta ja moraalista, Ala-Nissilä sanoo.
EU:n sisäiset korruptiota estävät mekanismit eli tilintekovelvollisuus (”ei saa olla isännätöntä rahaa”), läpinäkyvyys ja julkinen tilintarkastus toimivat Ala-Nissilän mukaan pääosin hyvin, mutta ulkopuolisen tahon yksittäisiin päättäjiin kohdistuvaa lahjontaa on vaikeampi valvoa.
– Ilmeisesti Qatarissa on lyöty kassillinen käteistä matkaan, Ala-Nissilä lohkaisee.
– Vakavasti puhuen, tämä pitää selvittää pikaisesti ja pohjia myöten. Jos näin toimitaan ja tapaus jää yksittäiseksi, siitä ei synny pysyvämpää vahinkoa unionin ja parlamentin uskottavuudelle – mutta toiste mitään vastaavaa ei saa tapahtua.
Lisätty viittaus valtiovarainministeriön tiukkaa kulukuuria vaatineeseen esitykseen 17.12. klo 9.55.