Pienydinvoimayhtiössä luotetaan tulevaan – "Vuonna 2050 Suomessa toimii 20–30 pienydinvoimalaa"

Pienydinvoimaloita valmistavassa suomalaisessa Steady Energy -yhtiössä suhtaudutaan luottavaisesti pienydinenergian tulevaisuudennäkymiin Suomessa ja kansainvälisesti.

Steady Energyn viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan Lauri Murasen mukaan pienydinvoima on varteenotettava vaihtoehto kun kaupungeissa pohditaan, millä korvataan käyttöikänsä päähän tulevat tämänhetkiset kaukolämmön tuotantolaitokset.

Tällä hetkellä Steady Energyllä on kaukolämmön tuottamiseen pienydinvoimalla tähtääviä hankkeita käynnissä Helsingin, Keravan ja Kuopion energiayhtiöiden kanssa, mutta Muranen uskoo yhteistyökumppanien määrän kasvavan jo lähiaikoina.

– Meillä on tällä hetkellä keskustelut jo sillä lailla pidemmällä, että uskomme, että tämän vuoden aikana ainakin yhden tai kahden energiayhtiön kanssa saadaan projektit käyntiin, Muranen kertoo.

Steady Energy kehittää matalassa lämpötilassa ja paineessa toimivaa pienydinreaktoria, joka tuottaa 50 megawattia lämpöenergiaa kaukolämpöverkkoon.

Pienydinvoimalaitoksen suunnitteluvaihe ei ole vielä valmis, mutta Muranen uskoo, että suunnittelutyö saadaan valmiiksi vuoden 2028 loppuun mennessä. Voimalan rakentamiseen menee Murasen mukaan noin viisi vuotta, joten ensimmäiset kaukolämpöä tuottavat pienydinvoimalat voitaisiin nähdä Suomessa 2030-luvun alkupuolella.

Kun perinteiset sähköä tuottavat ydinvoimalat on rakennettu kilometrien turvaetäisyyden päähän asutuksesta, voidaan pienydinvoimalat rakentaa kaupunkirakenteen keskelle.

Tämän mahdollistaa osaltaan reaktorien pieni koko. Reaktorimoduulin koko on linja-auton luokkaa, ja maan alle rakennettava kokonainen lämpölaitos vastaa kooltaan suurin piirtein metroaseman laiturialuetta.

Pienen koon ansiosta myös reaktorin turvallisuustoiminnot ovat helpommin hallittavissa, kun esimerkiksi reaktorin jäähdyttäminen on monin verroin yksinkertaisempaa kuin suuressa sähköä tuottavassa ydinvoimalassa.

Pienydinvoimala sopii Murasen mukaan kaupunkirakenteeseen myös sikäli, että sille ei tarvitse toimittaa jatkuvasti rekka-autolasteittain polttoainetta, vaan se tulee toimeen kottikärryllisellä polttoainetta kahden vuoden ajan.

Murasen mukaan pienydinvoimalle on kysyntää Suomen lisäksi luonnollisesti muuallakin, kun huomattava siivu Euroopassa tuotettavasta kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

– Jos kaasu- ja hiilikaukolämmön tuotanto Euroopassa korvattaisiin pienydinvoimalla, niin puhuttaisiin noin tuhannen Steady Energyn yksikön vuosituotannosta, Muranen sanoo.

Steady Energyn tavoitteena on saada ensimmäinen laitos käyttöön Suomessa, minkä jälkeen yhtiö voisi – osoitettuaan teknologiansa toimivaksi – edetä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Muranen pitää pienydinvoiman markkinanäkymiä sen verran lupaavina, että hänen arvionsa mukaan vuonna 2050 Suomessa on käytössä 20–30 pienydinvoimalaa.

Energiateollisuus ry:n kestävän kasvun johtaja Jari Kostama ei lähde veikkailemaan pienydinvoimaloiden lukumääriä tulevaisuudessa, mutta uskoo, että pienydinvoima tulee yhdeksi kaukolämmön tuotantomuodoksi Suomessa 2030-luvulla.

Monista pienydinvoimalla tuotettavaa kaukolämpöä puoltavista tekijöistä huolimatta Kostama ei pidä sen voittokulkua itsestäänselvänä.

– Samaan aikaan muissakin energiantuotantomuodoissa tapahtuu teknologista kehitystä. Ja toisaalta kun ilmasto lämpenee, myös kaukolämmön tarve saattaa pienentyä, Kostama pohtii.