Petri Honkonen tekisi keskustasta EU-kriittisemmän – puoluevaltuustossa pohdittiin uuden nousun eväitä
Viikonloppuna Helsingissä koolla olleessa keskustan puoluevaltuustossa hahmoteltiin myös polkuja kahden rajun vaalitappion runteleman puolueen uuteen nousuun.
Puolueen varapuheenjohtaja Petri Honkonen näki, että keskustan pitäisi linjata itsensä entistä EU-kriittisemmäksi puolueeksi. Hän muistutti, että Suomi liittyi Euroopan unioniin turvallisuuspoliittisista syistä ja tilanne on tältä osin muuttunut.
– Nyt kun olemme Naton jäseniä, meillä on tilaisuus määritellä huomattavasti kriittisemmin kansallinen suhtautumisemme Euroopan unioniin, sen päätöksentekoon aivan uudelta pohjalta, Honkonen opasti.
Honkosen mukaan monella suomalaisella on iso huoli ja pelko siitä, mitä EU:sta vielä tulee.
– Ennallistamisasetusta, monta muuta suomalaisille elinkeinoille ja Suomelle haitallista päätöstä on tiedossa ja vielä tulevaltakin komissiolta odotettavissa. EU-politiikan linja ratkaisee monilta osin Suomen tulevaisuuden.
Honkosen mukaan keskustalla on mahdollisuus johtaa uutta, entistä kriittisempää eurooppapolitiikan linjaa. Siinä Suomi ei asemoituisi mallioppilaaksi vaan kriittiseksi Euroopan unionin jäseneksi, joka vastustaa yhteisvelkaa ja unionin liian suurta vaikutusvaltaa kansallisiin asioihin.
Honkosen mukaan kokoomuksen todella Eurooppa-myönteinen linja on haastettava.
– Tämä on yksi keino, jolla pääsemme uuteen alkuun ja saamme varmasti kansalaisten menetettyä luottamusta takaisin.
Kansanedustaja Hilkka Kemppi huomautti, että puolue kävi hänen kuulemansa mukaan 1980-luvun lopulla pohjamudissa, jonka jälkeen uudistettiin puolueen olemus ja luotiin keskustasta vastavoima.
– Siihen pystyy kansanliike. Voimme aloittaa vahvuuksista. Meitä yhdistää ainakin yksi asia, ja se on aluepolitiikka. On aika asettaa kysymys, mitä on aluepolitiikka vuonna 2023.
Kemppi muistutti, että jokaiseen maakuntaan tuli viime vaalikaudella yli 600 uutta korkeakoulujen aloituspaikkaa.
– Sen teki keskusta, sitä on aluepolitiikka, hän opasti.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen näki, että Suomi ei ole vieläkään jakautunut vain kahteen oikeiston tai vasemmiston blokkiin, vaan niiden välissä on keskusta: joskus kahdesta vaihtoehdosta pitää Paavo Väyrysen opein valita se kolmas.
– Poliittinen keskusta on luovuutta, sivistystä, edistystä, yhteisöllisyyttä korostava, ihmisläheinen keskusta on se kolmas tie, se meidän pitää pystyä kirkastamaan lähiaikoina.
Kurvisen mukaan oppositiopolitiikassa ei pidä lähteä räkyttämiseen ja kaiken liikkuvan ampumiseen.
– Pitää olla valmiutta tukea uuden hallituksen järkeviä uudistuksia, jos sieltä sellaisia löytyy, ja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ylläpitää kansallista Nato-yhtenäisyyttä, hän sanoi.