Perussuomalaisten Purralla on Orban-ongelma, jonka ratkaisusta hän puhuu vihjaillen
Perussuomalaisten puheenjohtajalla Riikka Purralla on viikonlopun EU-vaaleissa ongelma, jonka ratkaisua hän ei ole suostunut kertomaan äänestäjille avoimesti. Kyse on tilanteesta, jossa Unkarin Viktor Orbanin Fidesz-puolue liittyisi Euroopan parlamentissa perussuomalaisten kotiryhmään eli Euroopan konservatiiveihin ja reformisteihin (ECR).
Orban on ollut jatkuvana jarruna, kun unionin jäsenmaat ovat pyrkineet tekemään päätöksiä Ukraina-tuesta. Yksi tunnetuimmista jarrutuksista koski EU-maiden poliittisten johtajien linjausta 50 miljardin euron tuesta Ukrainalle joulukuun huippukokouksessa, mutta tukitoimien jarruttaminen on jatkunut myös sen jälkeen.
Samaan aikaan Fideszin liittyminen perussuomalaisten ryhmään on alkanut näyttää hyvin mahdolliselta. Puolan entinen pääministeri Mateus Morawiecki Laki ja oikeus -puolueesta on kertonut toivottavansa Orbanin tervetulleeksi. Myös pääministeri Giorgia Meloni Italian veljet -puolueesta tunnetaan hyvistä väleistään Orbaniin.
STT pyysi Purraa avaamaan puolueensa ratkaisua äänestäjille ennen sunnuntain EU-vaaleja. Vastauksena Purran esikunta toimitti vaaliviikolla linkkejä perussuomalaisten puheenjohtajan vanhoihin kommentteihin.
Mitä Purra siis on sanonut?
Tiedossa on se, että perussuomalaiset ei aio erota ECR:stä Fideszin liittymisen takia. Näin Purra kertoi muun muassa toukokuun puolivälissä, kun hän vastasi kysymykseen asiasta Brysselissä EU-maiden valtiovarainministerien kokouksen jälkeen.
Purran mukaan yhteistyö Fideszin kanssa ei käy, mutta puolue ei ole myöskään jättämässä ryhmäänsä.
– Käytännössä mitään muuta ryhmää, mihin mennä, ei ole. Ja ryhmäkin tarvitaan. Ja uutta ei voida perustaa. Eli tarvitaan jonkinlaisia muita rakenteita, joilla mahdollinen oleskelu olisi mahdollista, hän sanoi.
Tämän konkreettisemmin Purra ei ole noista rakenteista kertonut.
Uusi Suomi kysyi huhtikuussa, voisiko perussuomalaiset siirtyä ongelman ratkaisemiseksi parlamentissa kokoomuksen kotiryhmään EPP:hen. Purran mukaan se ei käy, mutta hän sanoi ymmärtäneensä, että asian ratkaisemiseksi on myös ”erilaisia välimuotoisia vaihtoehtoja”.
Sen enempää hän ei suunnitelmaansa avannut.
Yhdeksi kuninkaantekijäksi EU-vaaleissa on nousemassa Giorgia Meloni, jonka Italian veljille mielipidemittaukset ennustavat suurta vaalivoittoa. Melonin ratkaisuilla on painoarvoa, kun perussuomalaisten kotiryhmä rakentaa yhteistyökuvioitaan parlamentissa.
Radikaalia oikeistoa jakaa suhtautuminen Venäjään, mitä Orbanin liittyminen ECR:ään repisi auki. Äänekkäitä Venäjä-myötäilijöitä olisi vastassa myös, jos ECR kurottelee yhteistyössä itsestään yhä enemmän oikealle kohti Identiteetti ja demokratia -ryhmää.
Parlamentin niin sanottuja keskiryhmiä puolestaan jakaa suhtautuminen yhteistyöhön ECR:n kanssa. Esimerkiksi Suomessa pääministeri Petteri Orpo (kok.) on joutunut toistuvasti muiden puoluejohtajien hiillostamaksi, koska hän on luonnehtinut Melonia Eurooppa-myönteiseksi.
Useat lähteet sanoivat STT:lle huhti–toukokuussa, että kokoomuksen kotiryhmän EPP:n johtaja Manfred Weber olisi valmis ottamaan Melonin EPP:hen. Osa asiasta puhuneista on ollut EPP:stä.
Weber itse sanoi STT:n haastattelussa toukokuussa, että keskustelua Melonin liittymisestä ei ole käynnissä.
– Pöydällä ei ole minkäänlaista keskustelua siitä, pitäisikö Giorgia Melonin liittyä EPP:hen, hän sanoi.
Samassa haastattelussa Weber arvioi hänen ja Tshekin pääministerin Petr Fialan ajattelun olevan lähellä toisiaan, vaikka Fialan kansalaisdemokraattinen puolue kuuluu ECR:ään. Fiala on uhannut vetää puolueensa ECR:stä, jos Fideszistä tulee sen jäsen.
Melonille yhteistyön ovet ovat auki myös oikealle. Tämä kävi ilmi, kun Ranskan kansallisen liittouman Marine Le Pen kosiskeli häntä toukokuun loppupuolella julkisesti yhdistämään voimat.
Le Penin puolue kuuluu Euroopan parlamentissa Identiteetti ja demokratia -ryhmään muun muassa Hollannin Geert Wildersin vapauspuolueen ja Italian Matteo Salvinin Legan kanssa.
Le Pen sanoi italialaiselle Corriere della Sera -lehdelle viestinään Melonille, että olisi aika yhdistyä.
– Jos onnistumme, meistä voi tulla Euroopan parlamentin toiseksi suurin ryhmä. Mielestäni tällaista tilaisuutta ei pidä hukata.
Käytännössä radikaali- ja äärioikeiston yhdistäminen olisi vaikeaa, ja Venäjää koskevat erimielisyydet on vain yksi syy sille.
Esimerkiksi Vaihtoehto Saksalle -puolue potkaistiin ulos Identiteetti ja demokratia -ryhmästä toukokuun lopulla, mistä raportoi muun muassa Reuters. Ennen erottamista AfD:n kärkiehdokkaana ollut Maximilian Krah oli sanonut, että kaikkia Saksan SS-joukossa olleita ei voi pitää rikollisina.
Euroopan parlamentin ryhmien kokoonpanot ja yhteistyösuhteet voivat hyvin elää vielä vaalien jälkeen. Monet ratkaisun avaimista ovat Melonin käsissä.
