Yllättävä tutkimustieto perheen muuttamisen vaikutuksesta lapsen koulutukseen – Ilmiö oli sama vanhempien koulutustaustasta huolimatta

Toisen asteen koulutuksen suorittamisen kannalta huonoin ajankohta muutolle on yläasteen lopussa.
Koulutus

Lapsuuden aikainen muuttaminen toiselle seutukunnalle lisää tutkimuksen mukaan koulupudokkuuden riskiä.

Turun yliopiston akatemiatutkijan Elina Kilpi-Jakosen mukaan kaikkein vahingollisinta jatkokouluttautumisen kannalta on, jos muuttaa juuri ennen kuin olisi tarkoitus siirtyä peruskoulusta toiselle asteelle.

Kilpi-Jakosen mukaan peruskoulun päättyminen on nuorelle tärkeä nivelvaihe.

Tutkimuksessa oli mukana yli 2  500 saksalaisen ja 101  000:n vuosina 1984–1992 syntyneen suomalaisen lapsen rekisteritiedot.

Suomessa seutukuntien välillä muuttaneista 78,8 prosenttia oli suorittanut toisen asteen tutkinnon 22 vuoden ikään mennessä. Yhdellä paikkakunnalla asuneista lukio- tai ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 86,3 prosenttia.

Kilpi-Jakosen mukaan 7–8 prosentin ero on aika merkittävä.

–  Jos mietitään nykyistä koulujärjestelmää ja juuri tapahtunutta muutosta, niin tokihan pyrkimys on päästä kaikkien ryhmien osalta sataan prosenttiin, sanoo Kilpi-Jakonen.

Keväällä peruskoulun lopettaneiden ikäluokasta lähtien oppivelvollisuus jatkuu 18 vuoden ikään saakka.

Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, miten muuttaminen vaikutti esimerkiksi koulumenestykseen.

–  Voi olettaa, että jos ero näkyy koulupudokkuudessa, niin se voisi näkyä hyvinvoinnissa laajemminkin.

Osan muuttaneiden koulupudokkuudesta selittää se, että muuttajien perheissä vanhempien työttömyys ja eroaminen oli yleisempää kuin yhdessä seutukunnassa pysyneissä perheissä.

Kilpi-Jakosen mukaan myös vanhempien työttömyyden ja eroamisen tiedetään vaikuttavan lasten kouluttautumiseen.

Suomessa kaksi kolmasosaa muuton yhteydestä koulupudokkuuteen selittyy työttömyyden ja eron vaikutuksilla. Saksassa muuton vaikutus oli vielä suurempi.

Eniten muuttivat perheet, joiden vanhemmilla oli joko keskimääräistä matalampi tai keskimääräistä korkeampi koulutustaso.

Kilpi-Jakonen kertoo, että tutkimusryhmän hypoteesi oli, että korkeasti kouluttautuneilla vanhemmilla olisi niin paljon muita resursseja, että ne voisivat suojata lasta muuton riskeiltä. Muuttamisella oli kuitenkin aika tasaisesti vaikutuksia lapselle vanhempien koulutustaustasta riippumatta, mikä yllätti tutkijoita.

Lapseen vaikuttaa sekä vanhempien ja perheen juurtuneisuus että hänen oma sopeutumisensa esimerkiksi kouluun.

Kouluilla voi olla tärkeä rooli muuttajien liittämisessä koulun sosiaalisiin verkostoihin.

–  Tässä voisi vielä olla petrattavaa, Kilpi-Jakonen sanoo.