Pentikäinen Ylellä: Yrittäjien pelastaminen on koko kansakunnan kohtalonkysymys

– Yritysten pelastamisen strategia on koko kansakunnan kannalta kohtalonkysymys.

Näin totesi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Hänen mukaansa kyse ei ole vain yrittäjistä ja heidän työntekijöistään vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Pentikäisen katastrofaaliseksi kuvaama koronakriisi iskee valtavalla voimalla läpi koko yrityskentän. Toimitusjohtaja peräänkuuluttaakin hallitukselta tukitoimia, jotka pätevät kaikkiin yrityksiin.

Pentikäinen on huolissaan myös siitä, ehtivätkö jo luvatut tukimiljardit perille riittävän ajoissa.

Business Finlandille tuli viikossa niitä koskevia hakemuksia 16 000 ja Ely-keskuksillekin 6 000.

Yksinyrittäjät eivät ole vielä päässeet edes hakemaan kuntien kautta heille jaettavaa avustusta.

– Jos käsittely kestää viikkoja, nähdään konkursseja jo sen takia, ettei raha tavoita yrityksiä ajoissa, toimitusjohtaja pelkää.

Hän painottaa, että syvimpien kriisikuukausien ajaksi yrityksille on saatava vahvaa suoraa tukea.

Paras ja kattavin keino hänen mukaansa olisi se, että valtio ottaa hoitaakseen yritysten sosiaalivakuutus- ja eläkemaksut.

– Se kohdistuisi kaikille yrityksille, olisi hallinnollisesti helppo ja raha tulisi nopeasti. Se myös tukisi työllisyyttä, Pentikäinen perustelee.

Hallitus on hänen mielestä erittäin hyvin tietoinen yrittäjien ongelmista ja pyrkii etsimään ratkaisuja, jotka auttavat ongelman ohi. Mutta:

– Päätöksiä tarvitaan nopeasti.

Yrittäjien toimitusjohtaja muistuttaa myös, että lainarahaa tarvitaan, mutta läheskään kaikki yritykset eivät voi ottaa lisää velkaa.

– Olemme keskellä sankkaa sumua. Velkaorjuuteen ajautuminen on vaaran tie. On hyvä, että yrittäjät tiedostavat sen.

Pentikäinen kiittelee hallitusta myös yrittäjien työttömyysturvamallin nopeasta valmistelusta. Nyt yrittäjä voi saada työmarkkinatukea ilman, että joutuu ajamaan yrityksensä alas.

– Se on merkittävä apu, jota moni tulee tarvitsemaan.

Myös maaseudun yritykset pitää Pentikäisen mielestä huomioida kuten muutkin. Ulkomaisen työvoiman saaminen alkutuotantoon on ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kaikki konstit.

– Ellei työvoimaa saada, tilanne voi olla hankala huoltovarmuudenkin näkökulmasta, hän varoittaa.

Pentikäinen vetoaa myös yrityksiin, jotta ne omalta osaltaan pitäisivät talouden rattaat pyörimässä ja maksaisivat toisilleen laskut ajallaan kassakriisin pelosta huolimatta.

Samoin jokaisen osinkoa jakavan yrityksen kannattaisi hänen mukaansa miettiä, minkälaisen viestin haluaa lähettää ulospäin.

Kansalaisillekin toimitusjohtajalla oli toivomus:

– Kuluttaminen mahdollisuuksien rajoissa, se, että ostetaan yrittäjiltä tuotteita on tässä tilanteessa parasta rinnalla kulkemista.