Pelimerkit alueiden menestykseen ovat olemassa, nuori keskustapäättäjä "puhtaan veden pääkaupungista" luottaa
Mahdollisuudet ovat Etelä-Savossa ja koko Itä-Suomessa vaikeuksia suuremmat, Laura Hämäläinen uskoo.
Hämäläinen on keskustan nuoren polven paikallispoliitikkoja. Hän toimii Mikkelin kaupunginvaltuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana. 27-vuotiaalla on menossa toinen kausi kaupunginvaltuustossa ja ensimmäinen uudessa Etelä-Savon aluevaltuustossa.
Tulevaisuutta pohtiessaan Hämäläinen mainitsee useampaan otteeseen osaamisen ja sivistyksen merkityksen.
– Elinkeinoelämän puolelta meillä tulee paljon viestiä, että osaajapula on monialainen. Haaste ulottuu läpi kentän. Ratkaisu nähdään siinä, että meille päin pystytään houkuttelemaan ihmisiä. Esimerkiksi ajantasaiset koulutusohjelmat, saavutettava korkeakouluverkosto ja uudelleenkouluttautumisen mahdollisuudet ovat tässä tärkeitä.
– Olivat asiat kuinka suuria tahansa, ne kyllä ratkaistaan yhteistyöllä. Itä-Suomen visiotyö on käynnissä ja itäisen Suomen kehitykseen tulee panostaa, Hämäläinen korostaa.
Hämäläinen pitää erityisen tärkeänä sitä, että keskusta on onnistunut kääntämään keskittävän koulutuspolitiikan suunnan. Itä-Suomeen ei pidä suhtautua vain raaka-aineiden ja ruoan toimittajana, vaan elinvoimaisena, kehittyvänä alueena, jossa voidaan hyvin ja jossa on monen alan osaajia sekä laajaa henkistä pääomaa.
Etelä-Savossa ja Mikkelissä käsitellään Hämäläisen mukaan kansainvälisestikin katsoen kriittisen merkittäviä asioita. Mikkeli on uuden strategiansa mukaan ”puhtaan veden pääkaupunki”, ja perusteet tähän ovat selkeät.
Saimaan alue puhtaine vesineen on matkailuvaltti sekä ruokavaltti Puulan muikkuineen. Puhtaan veden pääkaupunki on saamassa vuoden 2023 syksystä alkaen vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutuksen. Kansainvälinen vedentutkimukseen keskittyvä osaamiskeskus Mikkelissä on jo.
– Vesiala on tulevaisuuteen keskittyvä ala, joka ratkoo suuria, maailmanlaajuisia kysymyksiä veden riittävyyden, puhtauden ja saannin suhteen, Hämäläinen painottaa Suomenmaalle.
Hämäläisen puheessa kuulee vahvasti aluepoliitikon äänen. Itä-Suomella on rakenteellisia haasteita jo pitkältä ajalta, joten pelimerkit alueiden elinvoiman parantamiselle ovat vahvasti Hämäläisen mielen päällä.
– Saavutettavuudessa on paljon tehtävää. Raideinfrastruktuurissa ja tieliikenteessä sekä alemmassa tieverkossa on puuhaa, Hämäläinen toteaa.
– Energiapolitiikassa tuulivoima on eräs suuri kysymys. Etenkin lännessä ja etelässä sitä rakennetaan paljon, mutta idässä tulee turvallisuuspolitiikka vastaan. Tutkien pitää toimia kunnolla ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta perusasioiden on oltava aivan priimaa. Vastuumme koko Suomesta on vahva. Siksi emme saa puolustusvoimilta tuulivoimalupia niin paljon kuin muuten rakennettaisiin. Se vaikuttaa energiaverkkoon ja siihen, että Suomen sisällä investoinnit ja kuntien tuulivoimasta saatu verotulokertymä eriytyy. Pitkällä tähtäimellä vaikutusta voi olla jonkin verran teollisiin investointeihin.
– Ratkaisuja haetaan ja niitä täytyy löytyä. Aluepolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa.
Mahdollisuuksia on kuitenkin ”aivan hirveästi”.
– Koko Suomen vahvuus on koko Suomessa. Etelä-Savossakin ratkotaan asioita, jotka ovat tärkeitä paitsi koko Suomelle myös kansainvälisesti. Puhutaan ruoasta, metsästä ja vedestä. Etelä-Savo on Suomen metsäisin maakunta ja alkutuotannolla on täällä suuri rooli.
Näiden asioiden on oltava kunnossa, Hämäläinen korostaa.
– Ne ovat paitsi elämän perusasioita ja huoltovarmuutta, niin myös elinvoiman lähteitä meillä kotiseudulla. Paljon osaamista, elinkeinoelämää ja arkea ryhmittyy näiden asioiden ympärille.
Kun mukaan lisää ajatuksen ihmisen hyvinvoinnista ja onnellisuudesta, josta meillä on tutkimustenkin mukaan näyttöä, niin kokonaisuuden ratkaisut alkavat löytyä, Hämäläinen luottaa.
– Kuntien ja kaupunkien näkökulmasta toimintaa muokkaa vahvasti tulevaisuudessa se, kun nyt vuoden alusta sote siirtyy hyvinvointialueille. Kunta voi alkaa keskittyä hyvinvoinnin edistämisen ja sivistyksen tehtäviin sekä elinvoiman kehittämiseen.
Hämäläinen kertoo innostuvansa vahvasti ruoka-asioista, kun kotiseudusta puhutaan. Lähiruoka liittyy kotiseutuun myös elämysten kautta.
– Siinä on jokin taika, kun vaikkapa Puulan rannalla viettää aikaa ja syö Puulan muikkuja jalat laiturilta veteen kastettuna.
Saimaan seutu näyttää puhtaan ruoan asioissa esimerkkiä. D. O. Saimaa on alkuperämerkintä, joka kertoo, että tuote on Saimaan alueen laadukkaista raaka-aineista tehty.
– Se on käsittääkseni ensimmäinen tällainen alkuperämerkintä Suomessa. Muitakin on varmasti nyt tulossa.
– Sitä on markkinoitu vahvasti myös ulkomaille, että tällainen paikalliseen tuotantoon liittyvä laatumerkintä on tuotteiden kyljessä. Siinä on mukana paitsi alkutuottajan osuus, lähiruokaketju ja myös gastronomia, johon alueellamme on osaamista, Hämäläinen avaa.
Hämäläinen innostui yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta välivuotenaan lukion jälkeen ja kävi Mikkelin torilla keskustan teltalla jättämässä puhelinnumeronsa.
– Mietin, että haluan tehdä jotain hyvää yhteiskunnalle. Sanoin, että voin joskus jossain autella, olkaa yhteydessä. Sieltä soiteltiin ja sillä tiellä ollaan, hän naurahtaa.
Hämäläinen kannustaa nuoria vaikuttamaan kotiseudun asioihin.
– Olen aluevaltuustossa ainut alle 30-vuotias. Tärkeää olisi kuitenkin, että tulevaisuusnäkökulma näkyy monipuolisesti ja päättävissä elimissä on hyvä olla laaja edustus.
Edessä on myös eduskuntavaalit Kaakkois-Suomen vaalipiirin ehdokkaana. Hämäläinen on nyt ehdolla toista kertaa.
– Tavoittelen sitä, että saan edustaa kotiseudun ihmisiä maamme parlamentissa tulevalla kaudella ja olla mukana rakentamassa valoisampaa tulevaisuutta. Kipinä vaikuttamiseen on syntynyt siitä, että haluan viedä kotiseudun asiaa eteenpäin. Samoin haluan ratkoa Suomea kohtaavia tulevaisuuden haasteita.
– Kestävä politiikka on minulle tärkeää. Haluan ajatella, että olen poliitikkona pitkäjänteinen ja katsoa myös kauas tulevaisuuteen. Että ihmiset pärjäävät ja että jokaisen on mahdollista kokeilla omia siipiään yhteiskunnassa. Että siihen annetaan eväitä.
Hämäläinen työskentelee keskustan eduskuntaryhmässä. Kunnallisten ja hyvinvointialueen luottamustehtävien lisäksi hän on toiminut keskustanuorten ja -opiskelijoiden johtopaikoilla, esimerkiksi Etelä-Savon nuorisopiirin puheenjohtajana, keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteerinä, pohjoismaiden keskustanuorissa sekä keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtajana. Etelä-Savon keskustan varapuheenjohtajana hän toimii paraikaa.