Otkesin kokoama tutkintaryhmä: Valtion kriisijohtamismallia uudistettava
Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) kokoama tutkintaryhmä suosittaa, että valtion kriisijohtamismallia uudistetaan. Mallin tulee varmistaa, että avoin ja riittävä yhteistoiminta ja johtaminen käynnistyvät ajoissa.
Hallitus antoi syyskuussa Otkesille tehtäväksi tarkastella koronapandemian ensimmäistä vaihetta eli viime vuoden heinäkuussa päättynyttä vaihetta.
Tutkintaryhmän mukaan tarvitaan myös ennakkoon suunniteltu, päätoiminen taho, joka huolehtii, että asioita kriisitilanteessa valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti.
Lisäksi valtion keskushallinnossa sekä hallinnon, alueiden ja kuntien välillä oli ongelmia vuorovaikutuksessa. Tutkintaryhmä suosittaa, että valtionhallinnon, alueiden ja kuntien välille rakennetaan tietojenvaihdon toimintamalli.
Monien organisaatioiden jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmissa oli keskeneräisyyksiä ja päivitykset olivat tekemättä. Esimerkiksi kansallinen pandemiasuunnitelma, joka oli vuodelta 2012 ja koski vain influenssaa.
Ryhmää johtanut johtava tutkija Kai Valonen Otkesista sanoo, että koronan takia annettujen rajoitustoimien kärsijöiksi joutuivat ne, jotka olivat jo ennestään heikossa asemassa.
– Tämän kanssa on syytä olla tarkkana tulevissa tilanteissa, ettei kärsijöiden määrä ja kärsimyksen määrä kasva kohtuuttomaksi, hän sanoo tiedotustilaisuudessa.
Heikossa asemassa olevilla hän tarkoittaa iäkkäitä, yksinäisiä, mielenterveyspotilaita ja heitä jotka ovat huonossa työmarkkina-asemassa ja osaa lapsista sekä niitä, joilla talous on heikossa jamassa.
– On paljon ihmisiä, jotka pystyivät jatkamaan elämää rajoituksista huolimatta kohtuullisen hyvin. Kärsijät löytyvät näistä ryhmistä, hän sanoo.
Talouden osalta hän sanoo sen, että monilla yrityksillä voimavaroja seuraavien kriisien vastaanottoon ei välttämättä enää yhtä paljon ole.
– Pitää pystyä palautumaan tilanteeseen tai vielä parempaan tilanteeseen. Yhteiskunta ei kestä montaa kriisiä putkeen.
Ryhmän raportti luovutettiin tänään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille.
Tutkintaryhmä esittää työnsä tuloksina joukon pandemiatilanteen hoitamista koskevia havaintoja ja kaikkiaan kaksitoista suositusta.
Suositukset koskevat muun muassa kriisijohtamisen toimintaa ja tiedonkulkua, toimivaltasuhteita ja varautumista sekä tiedonsaantia ja kyvykkyyttä uusien digitaalisten ratkaisujen nopeaan kehittämiseen. Suositukset on osoitettu eri hallinnonaloille. Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuussuositusten tavoitteena on ennaltaehkäistä vastaavia onnettomuuksia ja parantaa yleistä turvallisuutta.