Opetusministeri Andersson: Ehdotettu aikataulu etäopetukseen siirtymisestä on kohtuuton
Ehdotettu aikataulu etäopetukseen siirtymisestä on kohtuuton opetusalan ammattilaisille ja perheille, arvioi opetusministeri Li Andersson (vas.) STT:lle.
Ministeri keskusteli perjantaina kouluvuoden alkamisesta suurten kaupunkien sivistyspalveluiden johtajien kanssa. Heidän mukaansa etäopetukseen siirtyminen maanantaiaamusta lähtien ei ole mahdollista tällä aikataululla.
– Ihan puhtaasti siitäkin syystä, että oppilailla pitää olla mahdollisuus tulla kouluun hakemaan tarvittavat laitteet, Andersson sanoi perjantaina aamupäivällä.
Tämän lisäksi etäopetukseen pitää ehtiä antamaan tarvittavat ohjeistukset. Peruskoulujen puolella on nyt myös oppilaita, jotka eivät ole olleet aikaisemmin etäopiskelemassa. Anderssonin mukaan valtakunnallinen suosituskaan ei voisi astua siis voimaan heti viikonlopun aikana, jos sellainen päädyttäisiin antamaan.
– Joka tapauksessa siinä tarvittaisiin vähintään se päivä asioiden järjestämiseen, hän lisäsi.
Hallituksen koronaministeriryhmä kokoontui tänään iltapäivällä pohtimaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ehdotusta siirtyä kouluissa lukukauden aluksi etäopetukseen.
Opetusministeri ei lähtenyt perjantaina aamupäivällä spekuloimaan siitä, päädytäänkö hallituksessa laajan etäopetussuosituksen kannalle. Hän kuitenkin painotti hallituksen antaneen tähänkin asti paljon painoa terveydenhuollon ja tartuntatautien asiantuntijoiden suosituksille ja näkemyksille.
– Paikalliset tartuntatautilääkäritkin tekivät äskettäin kannanoton ja he eivät ole olleet ainakaan lasten osalta tämän laajan etäopetussuosituksen kannalla, Andersson lisäsi.
Andersson keskusteli kouluvuoden alkamisesta aamulla kuuden suuren kunnan sivistyspalveluiden johtajien kanssa Teams-kokouksessa. Vaikka laaja etäopetussuositus ei ole saanut kannatusta, on etäopetuksen paikallinen käyttö jo osa nykyistäkin työkalupakkia.
– Kyllä valmiutta on. Kaikkien kuntien edustajat sanoivat, että tähän astikin on tehty näitä paikallisia etäopetuspäätöksiä, Andersson sanoi.
Päätökset ovat voineet tähän mennessä koskettaa tiettyjä ryhmiä, luokkia tai kouluja ja etäopetusta on voitu käyttää kohdennetusti työkaluna silloin, kun siihen on ollut tarvetta.
– Heidän suunnallaan ei ole epäselvyyttä tämän työkalun toimivaltakysymyksistä tai, että olisi joku kynnys sitä käyttää. Todettiin, että se on työkalupakissa ja siitä onkin jo kokemuksia, ministeri lisäsi.
Anderssonin mukaan hyöty etäopetuksen paikallisella käytöllä on se, että sitä voidaan käyttää kohdennetusti niissä kouluissa tai luokissa, joissa on paljon tartuntoja.
– Eikä niin, että tehdään valtakunnallinen suositus, joka sitten vaikuttaa koulunkäyntiin kaikkialla ja kaikkien oppilaiden kohdalla myöskin sellaisilla alueilla, missä ei ole sitten niin paljon tartuntoja ollut.
Ministerillä itsellään ei ollut vielä aamupäivästä tietoa siitä, mitä STM:n ehdotus pitää sisällään.
– En ole nähnyt sitä esitystä vielä, eli olen pelkästään näiden julkisten mediatietojen varassa, hän kertoi.
Nykytietojen pohjalta opetusministeri ei kuitenkaan asetu ehdotuksen puolelle.
– Kuten olen julkisuudessa todennut, niin itse kyllä suhtaudun siihen sikäli kriittisesti, että tämä aikataulu on ensinnäkin kohtuuton opetusalan ammattilaisten ja perheiden näkökulmasta, hän sanoi.
– Kaikki ne valmistelut, mitä on tehty kentällä ja myös opetus- ja kulttuuriministeriössä on tehty niiden päätösten mukaan, mitä hallitus teki ennen joulua, hän lisää ja painottaa näitä tehdyn sillä ajatuksella, että olisi aikaa varautua.
Andersson itse pitäisi tärkeänä, että hallitus pitää kiinni periaatteesta, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitukset ovat viimesijaisia toimenpiteitä ja panostettaisiin terveysturvallisuustoimiin kouluissa.
Ministeri on käynyt läpi tilannetta myös monissa muissa maissa ja jos Suomi päätyisi lähettämään kaikenikäiset oppilaat kotiin, olisi maa hänen mukaansa poikkeus muihin Pohjoismaihin verrattuna. Myös muissa maissa on ajateltu, että lähiopetusperiaatteesta on syytä pitää kiinni ja panostetaan ennemmin rokotuksiin ja terveysturvallisuuden edistämiseen.
Aamuisessa Teams-kokouksessa oli keskustelua muun muassa siitä, miten eri kunnissa on mahdollistettu varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisten kolmas rokote ja minkälaisia suunnitelmia on 5–11-vuotiaiden rokotusten osalta.
Lisäksi puheena olivat valmiudet muihin paikallisiin terveysturvallisuustoimiin. Monissa kunnissa on muun muassa laajennettu kasvomaskisuositusta aiempaa nuorempiin oppilaisiin. Esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla maskia käytetään kolmasluokkalaisista ja Tampereella neljännestä luokasta lähtien.
– Turussa käytetään jo ekaluokkalaisista lähtien ja Turun sivistystoimenjohtaja sanoi, että heillä oli ollut hyvin vähän koulutartuntoja joulukuun aikana, eli he ovat saaneet hyviä kokemuksia tästä, Andersson sanoi.
Kaikissa kunnissa on aiheuttanut keskustelua myös huoli henkilöstön riittävyydestä. Puhetta on ollut Anderssonin mukaan muun muassa koronakaranteenien pituudesta. Varsinkin pääkaupunkiseudun kunnissa on noussut voimakkaasti esille huoli varhaiskasvatuksen tilanteesta, sillä varhaiskasvatuksessa ei etäopetusmahdollisuutta ole.
Suomessa on keskusteltu opetusministerin mukaan myös mahdollisuudesta hyödyntää pikatestejä. Jos vaikka koulussa tai luokassa on ollut tartuntoja, voitaisiin pikatestejä kotona tehtynä hyödyntää kohdennetusti koulun tai luokan oppilaiden kohdalla.
Pikatestejä on kuitenkin ollut kuluttajille aika ajoin heikosti saatavilla. Myös tämä asia pitää Anderssonin mukaan huomioida selvitystyössä, joka on STM:n vastuulla.
– Ymmärtääkseni niitä on ollut siinä määrin markkinoilla saatavilla, että tällaisena kohdennettuna työkaluna voisi olla mahdollinen, hän sanoi.
– Mutta se toki edellyttää sitä, että päätöksiä tehdään hyvissä ajoin, että myös hankintapäätöksiä voidaan tehdä ajoissa.