Nyt on luova Malmi-aloite – porvaririntaman koonnut kansanedustaja ajaa lentokentän liittämistä Sipoonkorven kansallispuistoon
Malmin historiallista lentokenttää yritetään pelastaa jälleen uudella poliittisella virityksellä.
RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet on laatinut lakialoitteen Malmin lentokentän ja sitä ympäröivien niittyjen ja metsien liittämiseksi Sipoonkorven kansallispuistoon.
Aloite pääsee tiistaina eduskunnassa lähetekeskusteluun. Sen takana on 56 edustajaa RKP:n, kristillisdemokraattien, kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten ja VKK:n riveistä. Vasemmistoryhmistä ja vihreistä allekirjoittajia ei ole.
Keskustasta aloitteen takana on 10 edustajaa, muun muassa ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Juha Sipilä.
Sipoonkorpeen liitettävä alue olisi laajuudeltaan noin 169 hehtaaria. Kansallispuiston eteläisin erillisosa sijaitsee Helsingin alueella noin viiden kilometrin päässä lentokentästä.
Biaudet’n aloitteen mukaan kansallispuistoon liitettävä alue suojelisi ja säilyttäisi Malmin lentokentän arvokkaat aromaiset uhanalaiset niityt ja muut luontoarvot jatkamalla ilmailutoimintaa, joka on synnyttänyt niityt ja ylläpitänyt niitä pian jo 90 vuotta.
Biaudet’n mukaan lentotoimintaa Malmin kentällä voitaisiin jatkaa sähkollä ja biopolttoaineilla. Suojelemalla alue esitetyllä tavalla tuettaisiin ekologisen ja sähköisen lentämisen kehittymistä Suomessa samalla, kun suojellaan lentokenttäalueen uhanalainen niittyekosysteemi.
– Näin esitetty laki ja kansallispuiston alueen täydennys edistävät myös ilmakehän suojelua, ilmastotavoitteiden saavuttamista ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä luonnonsuojelulain mukaisesti.
Aloitteessa ehdotetaan alueen hankkimista valtion omistukseen Helsingin kaupungilta pääosin aluevaihdoilla. Tarvittaessa käytettäisiin luonnonsuojelulain 52 §:n mukaista oikeutta lunastaa alue.
Aloitteen mukaan Malmin lentokentän niittyalue on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi ja niittyalueena noin 100 hehtaarin laajuisena erittäin suuri.
– Toisin kuin usein luullaan, Malmin lentokentän alueesta vain 18 prosenttia on asfaltoitu tai rakennettu. Niityn laajuus mahdollistaa hyönteispopulaatioiden selviytymisen myös huonoina kesinä, Biaudet huomauttaa aloitteessaan.
Vanhoilla niityillä monet harvinaistuneet avomaiden lajit ovat löytäneet turvasataman, jossa ne ovat säilyneet samalla, kun niittyalueet ovat muualta kadonneet, Biaudet huomauttaa.
Lentokenttäalueella on myös merkittävä rauhoitettujen lepakkojen populaatio. Tämä johtuu Biaudet’n mukaan runsaasta hyönteisravinnosta sekä siitä, että alue on yksi Helsingin ainoita avoimia valaisemattomia alueita, jollaisilla uhanalaiset lepakot viihtyvät.
– Malmin lentokentän niittyjen merkitystä luonnon kannalta kuvaa hyvin se, että erittäin uhanalaisella suurperhoslajilla viheryökkösellä on elinvoimainen kanta Malmin lentokentällä.
Malmin lentokentän avoin niittyalue tarjoaa Biaudet’n mukaan myös erinomaisen elinympäristön monille eliöille, kuten hälyttävästi vähentyneille pölyttäjille ja muille hyönteisille. Hyönteiset ja niiden toukat ovat puolestaan monien lintulajien ravintoa.
Peltolintujen pesimätiheydet ovat huippuluokkaa, erityisesti silmälläpidettävän kiurun noin 50 paria ja niittykirvisen noin 20 paria.
Muita niittyalueen ja reunapensastojen pesimälajeja ovat muun muassa silmälläpidettävät pikkutylli, pensaskerttu ja punavarpunen sekä vaarantunut pensastasku.
Reunametsissä pesivät muun muassa sarvipöllö sekä silmälläpidettävät kanahaukka ja käenpiika. Lukuisat varpuslintulajit esiintyvät runsaina.
Reunametsissä tavataan säännöllisesti muu muassa uhanalainen, erityisesti suojeltava ja lintudirektiivin liitteessä I mainittu valkoselkätikka kuten myös pikkutikka. Vaarantunut koskikara talvehtii Tattarisuon lähteestä alkavassa ja Longinojaan yhdistyvässä lähdepurossa ja kosteikossa.
Muuttomatkoilla uhanalaislajeista alueella levähtävät muun muassa äärimmäisen uhanalainen suokukko, erittäin uhanalainen lapinkirvinen sekä vaarantunut pulmunen. Avoimella niityllä pikkunisäkkäitä pyytävät tuulihaukka ja monet muut petolintulajit.
Nisäkkäistä Malmin alueella esiintyy muun muassa ankarasti suojeltu liito-orava. Kenttäalueella elää myös metsäkauriita, kettuja, rusakoita, rauhoitettuja kontiaisia ja muita pikkunisäkkäitä.