Neuvostoliiton puolelle jäi talvisodan jälkeen 2 500–2 700 itäisten rajakylien asukasta
Talvisodan alussa Suomen itäisiin rajakyliin jäi saarroksiin puna-armeijan tullessa noin 2 500–2 700 suomalaista, joita ei ehditty evakuoida, kertoo historian professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta.
– Aihepiiriä ei kuitenkaan ole kartoitettu kokonaisvaltaisesti, mutta mainintoja heistä löytyy arkistoista ja muun muassa paikallishistorioista, Lähteenmäki sanoo.
Lähteenmäki on itse perehtynyt muun muassa Petsamon seudun tilanteeseen. Siellä tulitusten keskellä noin 400 ihmistä joutui saarroksiin, kun venäläisten etenivät heidän kyliinsä. Jonkin ajan kuluttua suomalaiset siirrettiin Neuvostoliiton puolelle Murmanskiin.
Siviilivankien palautukset alkoivat toukokuussa 1940. Tuolloin noin 300 suomalaista pääsi palaamaan Petsamoon tai muualle Lappiin.
Lähteenmäki korostaa, että kaikki Neuvostoliittoon jääneet eivät jääneet sinne vapaaehtoisesti. Tällaisia olivat esimerkiksi lapset, joilla ei ollut mukana vanhempia.
– Vanhemmat olivat ehtineet pakokuljetuksiin, mutta lapsia oli jäänyt satimeen. Lapset vietiin venäläisiin lastenkoteihin, ja osa katosi sille tielleen. Heille hankittiin Neuvostoliiton kansalaisuus, mikä hankaloitti sittemmin mahdollista paluuta Suomeen, Lähteenmäki sanoo.
– Nyt kun olemme kuulleet, kuinka venäläiset ryöstävät ukrainalaislapsia, tulee mieleen nämä toisen maailmansodan aikaiset lasten sieppaamiset, hän lisää.
Lähteenmäen mukaan Neuvostoliittoon jäi arviolta yli 200 suomalaista. Venäläiset ovat puhuneet 155:stä ”vapaaehtoisesta” eli vakaumuksellisista syistä sinne jääneestä. Jääneistä vain osa oli Lähteenmäen mukaan todellisia vapaaehtoisia.
Osa jääneistä lähetettiin epäluotettavina vankileireille. Ilman vanhempia olleita lapsia taas lähetettiin lastenkoteihin, ja heistä alettiin kasvattaa neuvostoihmisiä.