Nato-miljardien kuittaustavasta yhä eripuraa – eduskunnan sitouttamista ei ole hoidettu oikein, oppositio moittii
Hallituksella ja oppositiolla näyttää olevan yhä eripuraa siitä, onko eduskunnan kuittaus Naton puolustusmenojen nostolle hoidettu tyydyttävällä tavalla vai ei.
Asian otti eduskunnan kyselytunnilla esiin keskustan Hanna Räsänen, joka huomautti että Suomessa on ollut tapana pyrkiä yksituumaisuuteen etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa.
– Parasta olisi, että yhteiset linjat sovittaisiin ennen Naton huippukokousta. Kuitenkaan näin ei ole nyt tehty, Räsänen näki. Hän kysyi hallitukselta, miten se aikoo hoitaa asiaa jatkossa, ja aikooko se ottaa myös opposition mukaan valmisteluun.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) selvitti, että Naton pääsihteerin tekemä esitys muutamia viikkoja ennen puolustusministerikokousta tuli pikaisella aikataululla jäsenmaille.
– Kanta piti muodostaa. Sen takia järjestettiin lukuisia palavereita, joissa informoitiin puolueita siinä aikataulussa, joka on tarjolla.
– Ei ollut sellaista vaihtoehtoa, että Suomi lähtee kaatamaan tätä hanketta. Sen takia oli erittäin tarpeellista, että useat puolueet ilmoittivat kannattavansa.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen katsoi hallituksen pitäneen eduskuntapuolueita varsin hyvin ajan tasalla.
– Ongelma ei ole ollut informoinnissa, vaan ongelma on ollut parlamentaarisen prosessin puutteessa, yhdessä sopimisessa ja päätöksenteossa.
Tynkkynen näki, että eduskunnassa olisi syytä kehittää Nato-neuvotteluihin vastaava malli kuin EU-asioissa, joissa suuri valiokunta voi ottaa kantaa myös kesken oleviin neuvotteluihin.
Häkkänen ei halunnut “hygieniasyistä” ottaa kantaa siihen, miten eduskunta järjestää omat toimintansa.
– Nyt oli muutamia viikkoja aikaa. Sen takia joudumme tässä menemään nopeammin. Jos puolueilla on tukea tälle puolustuksen kyvyn nostolle — mille luulisin, että on, tilanne on sen verran vakava Euroopassa — niin kannustan myös ymmärrykseen tässä prosessikysymyksessä.
Häkkäsen mukaan pienen maan pitää kyetä toimimaan myös ripeästi.
– Ja tässä on tehty aikataulujen suhteessa parhaamme. Syksyllä tullaan myös järjestämään tästä perusteellista parlamentaarista prosessia vielä.
Keskustan Petri Honkonen sanoi, että eduskuntaryhmille järjestetyt tilaisuudet ovat hänen käsittääkseen olleet pelkkiä informaatiotilaisuuksia, eivät todellista eduskunnan osallistamista, saati parlamentaarista prosessia.
Honkonen kysyi valtiovarainministeri Riikka Purralta (ps.), onko tämän ministeriö ollut mukana prosessissa, jossa tehdään vuosikymmeniä vaikuttavia todella suuria taloudellisia sitoumuksia.
Purran mukaan valtiovarainministeriö on koko prosessin ajan tehnyt yhteistyötä puolustusministeriön kanssa.
– Tämä on käynyt normaalin valtioneuvoston talouspoliittisen prosessin läpi, ja kaikki päätökset on tehty erittäin läheisessä yhteistyössä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi puolustusmenojen tasonnoston rahoituksesta kysyneelle keskustan Jouni Ovaskalle, että edessä voi olla priosointia, leikkaamista muualta, verotuksen kiristämistä, lisävelanottoa tai jonkinlaisia uusia Euroopan unionin rahoitusvälineitä.
– Mutta minusta nyt, kun puhutaan viestistä suomalaisille, pitää kiinnittää huomiota siihen, että tämä sali on lähestulkoon yksimielisesti antanut tukensa sille, että siihen Naton viiteen prosenttiin Suomen pitää mennä mukaan. Ajatelkaa tilannetta, että me Venäjän rajamaana menisimme sinne kokoukseen sanomaan, että ei tämä kyllä meille käy, Orpo puuskahti.