Muistatko, kun norjalainen huoltomies käänsi tylysti selkänsä sauvan katkaisseelle Mika Myllylälle?
Kisa oli puolimatkassa ja suomalaisten katsojien tunnelma alkoi nousta. Hiihtäjä Mika Myllylä lykki Lillehammerin olympialaisten 10 kilometrin kisassa neljäntenä. Saumoja oli jopa olympiapronssiin.
Myllylä oli kisoissa kovassa iskussa. Olihan hän yltänyt jo avausmatkalla 30 kilometrin kisassa kolmanneksi.
Mutta sitten sattui ikäviä. Myllylän suksi lipsahti pitkässä nousussa. Hän kompuroi ja katkaisi vahingossa sauvansa.
Norjalainen huoltomies Per Nymoen seisoi aivan lähellä Myllylää kolmen varasauvan kanssa. Olympiahengen mukaisesti huoltomiehet yleensä antavat haverin sattuessa varasauvan myös vieraan maan urheilijoille. Reilu kisa ennen kaikkea.
Mutta Nymoen ei toiminut niin. Hän käänsi Myllylälle selkänsä. Hetki talitoitui televisiokameroihin ja suoriin lähetyksiin.
Urheilukansaa kuohuttaneesta tapauksesta tulee kuluneeksi 30 vuotta. Lillehammerin olympialaiset järjestettiin 11.–27. helmikuuta 1994.
Myllylä joutui hiihtämään arvionsa mukaan noin puoli kilometriä ilman toista sauvaa. Sitten hän sai liian lyhyeksi osoittautuneen sauvan tuntemattomalta katsojalta. Hieman myöhemmin Suomen tiimi sai toimitettua Myllylälle oikeanlaisen sauvan.
Mutta mahdollisuudet mitaliin valuivat siihen. Myllylä oli kisassa lopulta kuudes. Suomalaiskatsomoissa sadateltiin norjalaisen huoltomiehen toimintaa.
Tapauksesta tuli iso haloo. Nymoen sai vastailla kisan jälkeen median kysymyksiin epäreiluksi koetusta toiminnasta. Etenkin norjalaismedia oli tuohtunut Nymoenille. Huoltomiehestä tuli julkkis.
Nymoen kertoi vuonna 2015 Helsingin Sanomille, että hän joutui seuraavan puolen vuoden aikana selittelemään asiaa lähes päivittäin useita kertoja.
Episodi vaikutti Myllylän mahdollisuuksiin myös seuraavassa kisassa eli takaa-ajossa. Tuolloin takaa-ajoon lähdettiin 10 kilometrin kisan tulosten mukaisessa järjestyksessä. Kuudentena kisaan lähtenyt Myllylä nousi takaa-ajossa lopulta neljänneksi.
Myllylä sai kisoista kuitenkin yhteensä kolme mitalia. 30 kilometrin pronssi täydentyi hopealla kuninkuusmatkalla eli miesten 50 kilometrin kisassa.
Toisen pronssin Myllylä sai viestistä yhdessä Jari Isometsän, Harri Kirvesniemen ja Jari Räsäsen kanssa.
Muutoin Lillehammerin kisat sujuivat suomalaisilta hieman alakanttiin, sillä Suomi jäi toisen kerran talviolympialaisten historiassa ilman kultamitalia. Edellisen kerran niin oli käynyt Sapporossa vuonna 1972.
Kotiintuomisina Suomella oli Lillehammerista yhteensä yksi hopea ja viisi pronssia. Myllylän ja miesten hiihtoviestijoukkueen ohella mitaleita toivat Suomeen Marja-Liisa Kirvesniemi ja miesten jääkiekkomaajoukkue.
Kirvesniemi oli kolmas sekä naisten 5 kilometrin että 30 kilometrin kisoissa. Leijonat puolestaan kaatoivat olympialaisten pronssiottelussa Venäjän.
Lillehammerin mittelöt jäivät olympiahistoriaan kisoina, jotka aloittivat viiden renkaan kisojen uudenlaisen järjestysaikataulun.
Aiemmin sekä kesä- että talviolympialaiset oli järjestetty samana vuonna, mutta Lillehammerin kisat järjestettiin poikkeuksellisesti jo kaksi vuotta edellisten talvikisojen eli Albertvillen 1992 jälkeen. Sen jälkeen kesä- ja talviolympialaiset on järjestetty eri vuosina.
Kisojen tuominen talviurheilun sydämeen eli Norjaan kohotti olympiatunnelmaa. Kisakatsomot pullistelivat puna–sini–valkoisia Norjan lippuja heiluttavista katsojista ja iloinen urheilujuhla vaikutti muutenkin aidolta.
Norja myös menestyi Lillehammerissa. Maa rohmusi kaikkiaan 26 mitalia, joista 10 oli kultaisia. Mitalien määrässä toiseksi ylsi Venäjä (23 mitalia), mutta virallisessa mitalitaulukossa Venäjä sijoittui Norjan edelle 11 kultamitalillaan.
Kisojen menestynein urheilija oli norjalainen pikaluistelija Johann Olav Koss. Hän sai Lillehammerista kaikkiaan kolme kultamitalia.
Ennen Lillehammerin kisoja urheilumaailmaa kohahdutti Nancy Kerriganin ja Tonya Hardingin tapaus. Naisten taitoluistelun ennakkosuosikkeihin lukeutunut Kerrigan joutui kotimaassaan Yhdysvalloissa pahoinpitelyn uhriksi.
Pahoinpitelyn syyllisiksi paljastui Hardingin lähipiiri. Harding kuului Kerriganin ohella Yhdysvaltojen taitoluistelujoukkueeseen.
Kerrigan toipui pahoinpitelystä ja nappasi Lillehammerista hopeaa. Harding oli olympiataitoluistelun kahdeksas. Kisojen jälkeen Harding tuomittiin Yhdysvalloissa salaliitosta.
Lillehammerin kympillä sauvansa katkaisseen Myllylän urheilu-ura lähti myöhempinä vuosina hurjaan nousuun.
Hän saavutti neljä vuotta myöhemmin Naganossa olympiakultaa sekä kaksi pronssia. Ramsaun MM-kisoissa 1999 Myllylä saavutti kolme kultaa ja yhden hopean.
MM-kultaa Myllylä sai myös Trondheimista vuonna 1997. Kaikkiaan Myllylä saavutti urallaan kuusi olympiamitalia ja yhdeksän MM-mitalia.
Myllylä kärysi dopingin käytöstä Lahden MM-kisoissa vuonna 2001. Suomen tunnetuimpiin urheilijoihin lukeutunut Myllylä kuoli vuonna 2011.