Ministeriössä riittää ymmärrystä kirjakauppojen hätähuudolle – "Oppimateriaalin maksuttomuudesta käydään laaja ja avoin keskustelu"
Noin reilu kolmasosa kirjakaupoista arvioi joutuvansa lopettamaan toimintansa, mikäli oppikirjat muuttuvat maksuttomiksi laajennetun oppivelvollisuuden myötä.
Tämä käy ilmi Kirjakauppaliiton julkisuuteen lähettämästä tiedotteesta.
Liiton mukaan oppikirjat ovat jo pitkään muodostaneet kirjakauppojen liiketoiminnalle yhden merkittävän kivijalan. Niiden osuus myynnistä on ollut vuodesta ja opetussuunnitelman vaiheista riippuen jopa lähes 30 prosenttia.
Sähköisten oppimateriaalien yleistymisestä huolimatta 80 prosenttia oppikirjoista myydään edelleen paperiversioina.
– Jos kunnat keskittävät toisen asteen oppikirjojen hankinnat, kuten peruskoulun osalta on tehty, niin kirjakaupat jäävät pääsääntöisesti hankintaketjun ulkopuolelle, ennustaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson tiedotteessa.
Hallituksen esitys on liiton mukaan vaikuttanut jo nyt kirjakauppaan. Opiskelijat ovat esimerkiksi haluttomia ostamaan oppikirjoja ja kaupat ovat varovaisia sisäänostojen kanssa.
Merkittävin muutos uhkaa jatkossa syntyä asiakasvirran tyrehtymisestä.
Kirjamyynnin kuihtumisen lisäksi myynti tulee vähenemään myös opiskelutarvikkeiden osalta.
– Kirjakaupat tulevat keskittymään yhä enenevissä määrin suuriin kaupunkeihin. Muutos tulee vaikuttamaan myös yleisen kirjallisuuden saatavuuteen. Tämä on tilanne erityisesti muuttotappiokunnissa, joissa korvaavaa myyntiä on vaikea löytää muista tuoteryhmistä, Karlsson jatkaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä ollaan hyvin tietoisia kirjakauppojen esittämästä huolesta.
Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osastolta toteaa keskustelun kunnolla vasta käynnistyneen syksyn budjettiriihipäätöksen myötä.
– Maksuttomuusteema on iso asia ja sisältää niin paljon avoimia kysymyksiä, että se vaatii mahdollisimman laajan ja avoimen keskustelun päätösten tueksi, hän muistuttaa.
Kirjakauppojen kannanotto on Tammilehdon mielestä osa tätä mielipiteiden vaihtoa, jota käydään syksyn aikana niin julkisuuden kautta kuin virallisiakin väyliä pitkin.
– Valmisteleva työryhmä on jo aloittanut oman työnsä. Tahti on ripeä, koska valmista pitää olla keväällä ja esityksen eduskunnassa jo ensi vuoden syksyllä. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2021.
Tammilehton mielestä jatkossa on syytä puhua oppimateriaaleista, ei pelkästään oppikirjoista.
– Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tilanne on erilainen. Lukioissa kirjojen osuus on isompi, kun taas ammattikouluissa muuta materiaalia on enemmän hiukan alasta riippuen. Kaikki tällainen pitää ottaa kokonaisuudessa huomioon, hän arvelee.
Peräänkuulutamme hallitukselta nyt toimia, joilla myös kirjakauppojen tulevaisuus taataan.
Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson
Kirjakauppaliitto ehti tiedotteessaan heittää ilmoille ajatuksen, että keskitettyjen hankintojen sijaan toisen asteen opiskelijat voisivat ostaa opetusmateriaalinsa haluamaltaan toimijalta esimerkiksi kunnan jakamalla oppimissetelillä.
Toimitusjohtaja Karlsson vahvistaa, että keskustelua virikesetelin kelvollisuudesta on käyty aika ajoin.
– Yksin sillä ei vielä kirjakauppaverkostoa pelasteta. Hallitukselta on löytynyt tahtoa tukea kyläkauppojen säilymistä. Peräänkuulutamme hallitukselta nyt toimia, joilla myös kirjakauppojen tulevaisuus taataan, hän summaa.