Laskeva syntyvyys on iso huoli maanpuolustukselle – ministeriö houkuttelisi lisää naisia, liitto selvittäisi laajempaa asepalvelusta
Seuraava hallitus saa päätettäväkseen, miten naisia houkuteltaisiin aiempaa enemmän varusmiespalvelukseen.
Reserviupseeriliitto haluaa, että seuraava hallitus selvittää mahdollisuuden ja tarpeen sukupuolineutraaliin asepalvelukseen. Perusteena ovat pienenevät ikäluokat, kertoo liittovaltuuston varapuheenjohtaja Elisa Suutari.
– Nykyinen järjestelmä tulee kohtaamaan hyvin suuria haasteita, jos sitä ei ruveta sopeuttamaan muuttuvaan tilanteeseen, Suutari sanoo STT:lle.
Haasteista kertovat väestötilastot. Suomessa syntyneiden lasten määrä vaihteli pitkään 60 000:n tuntumassa. 2010-luvun alun jälkeen määrä kääntyi selvään laskuun. Edelliset viisi vuotta Suomessa on syntynyt alle 50 000 lasta vuosittain.
Ajan myötä muutos koettelee myös Puolustusvoimia. Sen tavoitteena on ollut kouluttaa noin 20 000 varusmiestä vuodessa.
Koska miehiä on ikäluokasta noin puolet ja heistä kolmannes ei aloita varusmiespalvelusta tai suorita sitä loppuun, tämä tavoite jäisi nykytrendeillä selvästi saavuttamatta 2030-luvulla.
Liitolla ei ole ainakaan toistaiseksi omaa kantaa siitä, millainen järjestelmän tulisi tulevaisuudessa olla. Suutarin mukaan asiasta on tarkoitus linjata yhdistyksessä syksyllä.
Syksyllä oman työnsä saa valmiiksi myös puolustusministeriön johtama työryhmä, joka pohtii nykyisen kutsuntajärjestelmän kehittämistä.
– Tehtävänä on esittää vaihtoehtoisia malleja yhteisten kutsuntojen toteuttamiseksi jatkossa, kertoo prikaatikenraali Sami Nurmi puolustusministeriöstä.
Työryhmä on hahmotellut terveystarkastusta ja informaatiopäivää, joka pidettäisiin koko ikäluokalle vuotta ennen varsinaista kutsuntapäivää. Varsinaiseen kutsuntapäivään osallistuisivat vain palvelukseen määrättävät.
Kaikille naisille ei siis olisi luvassa kirjettä kutsuntoihin. Nurmi kuitenkin uskoo, että vuoteen 2025 mennessä toteutuisi uudistettujen kutsuntojen kokeilu, jonka pohjalta päätettäisiin täysimääräisestä käyttöönotosta.
Nurmen mukaan yksi uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on, että nykyistä useampi nainen suorittaisi vapaaehtoisen asepalveluksen. Lisäksi uudistetuilla kutsunnoilla tähdätään keskeytysten vähentämiseen.
– Yksi idea ovat nämä terveystarkastukset, joilla otetaan nuorista koppia vähän aikaisemmin, Nurmi sanoo.
Nurmen mukaan pienenevät ikäluokat ovat huolenaihe myös maanpuolustuksen näkökulmasta. Nykyisellä koulutustavoitteella saadaan pidettyä yllä reservin haluttu koko ja ikärakenne.
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuli mahdolliseksi vuonna 1995.
Viime vuonna palveluksen suorittaneiden määrä ylitti ensi kertaa tuhannen naisen rajapyykin. Reserviupseeriliiton sisäisessä käytössä olleiden laskelmien mukaan määrän pitäisi moninkertaistua 2030-luvulla, jotta nykyinen koulutustavoite täyttyisi.
Elisa Suutari ei usko, että koulutusmäärien turvaaminen onnistuu pelkän vapaaehtoisuuden kautta.
– Kyllä siinä menee perheet ja koulut edelle, kun voi valita.
Sami Nurmen mukaan puolustushallinto uskoo siihen, että nyt valmisteltavilla toimenpiteillä riittävä koulutettavien määrä kyetään turvaamaan.
– Jos [ne] eivät auta, sitten pitää keksiä muita ratkaisuja.