Ministeri Lintilä: Talouden hallinta nyt erittäin vaikeaa

Koronapandemian jatkuminen ja koronarajoitukset ovat heikentäneet pk-yritysten tulevaisuuden näkymiä. Odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat kuitenkin pysyneet positiivisina ja jopa lievästi parantuneet.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan tunnelin päässä alkaa näkyä jo hieman valoa, mutta tietty epävarmuus näkyy maailmantalouden kasvunkin ennusteessa.

– Energian hinnannousu on sellainen, joka puhuttaa paljon ja joka näkyy epävarmuutena. Tuotantoketjujen katkokset on selkeästi havaittavissa ja tästä tulee yllättävän paljon myös palautetta, Lintilä kertoi pk-yritysbarometrin tuloksia esittelevässä tiedotustilaisuudessa maanantaina.

LintiläN mukaan Suomen taloudessa on havaittavissa lievää kasvua mutta tilanne on haasteellinen. Huolestuttavinta on hintojen kova nousupaine.

– Meillä on sellaiset pahan spiraalin ainekset tietyllä tavalla olemassa. Hintataso nousee ja energian hinta nousee. Kaikki merkit viittaavat siihen, että korot nousevat ja inflaatio kasvaa, eli kyllä nyt ollaan talouden hallinnan kautta erittäin vaikeassa tilassa. Nimenomaan tuottajahintojen nousu tuo paineita koko yrityskenttään.

Työvoimapula on Lintilän mukaan jo näkyvissä, vaikka työllisyysaste on hyvällä uralla.

– Kyllä se suurin ongelma tulee olemaan työllisyyspuolella nimenomaan työvoiman saanti.

Yrityksiltä kysyttiin pk-yritysbarometrissa tällä kertaa myös suhtautumista ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksista yritysten toimintaan. Lintilän mukaan merkittävää on se, että ilmastoasioiden huomiointi on verrattain vähäistä yritysten keskuudessa: vain viidennes pk-yrityksistä on kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia.

– Toisaalta se on hyvin ymmärrettävää tänä aikana, kun haasteita riittää. Mutta se on varmasti sektori, joka kannattaa enemmin tai myöhemmin käydä läpi, koska maailmalla on hyvin selkeästi nähtävissä se, että näillä toimilla on entistä suurempi merkitys yrityksen toiminnan ja kiinnostavuuden kannalta, Lintilä muistutti.

Kustannustukien osalta toiveissa on, että pikkuhiljaa päästäisiin tilanteeseen, ettei kustannustukia tarvittaisi.

– Kaikkein tärkein tuki yrityksille on kuitenkin se, että pystymme poistamaan koronarajoituksia.

Pk-yritysbarometrin tulokset esitteli Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen, jonka mukaan odotukset tulevasta talouskehityksestä ovat edelleen positiiviset mutta hidastuneet.

– Kasvu tulee jatkumaan mutta hidastuvalla vauhdilla. Pk-yritysbarometrin kysely tukee hyvin tätä näkökulmaa, Kuismanen kertoi.

Kuismasen mukaan erityisesti teollisuus toimii edelleen arvonlisäluojana ja veturina – ja siitä kannattaa pitää huolta.

Kuismanen totesi, että yritykset ovat keskimäärin paljon heikommassa ja hauraammassa tilanteessa kuin aikaisemmin.

– Se ei poista sitä, etteikö heidän odotuksensa tulevasta voi olla hyvät.

Erittäin positiivista Kuismasen mukaan on se, että suurella osalla yrityksistä on halua pitää nykyisestä henkilöstömäärästä kiinni ja mahdollisesti hieman lisätä.

– Isoin asia on se, miten tarjontapuoli reagoi tähän tilanteeseen. Itse olen vähän skeptisempi työllisyysasteen kehityksen suhteen. Meillä on hyvin paljon ihmisiä työvoiman ulkopuolella. Kyse on siitä, miten me saadaan sitä virtaa kiihdytettyä ja minun käsityksen mukaan sellaisia toimenpiteitä ei ole juurikaan tehty, joilla tätä virtaa voitaisiin kiihdyttää. Eli työvoiman tarjonnan rakenneongelmat tulevat säilymään merkittävänä kasvua rajoittavana tekijänä.

Yksi murheenkryyni Kuismasen mukaan on se, että kasvuhaluisten yritysten määrä on vähentynyt.

– Tätä meidän täytyy tarkkaan miettiä, miten saadaan päätrendi käännettyä toiseen suuntaan.

Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä puolestaan kertoi, että rahoituksen kysyntä on viimeisen 12 kuukauden aikana pk-yritysten keskuudessa kyllä painottunut kasvuun, mutta kokonaisuutena kysyntä on pudonnut jopa hieman kriisiä edeltävän tason alapuolelle.

Heinilä pitää tärkeänä sitä, että erityisesti kasvuhaluisten yritysten osalta kyetään löytämään keinoja turvata niiden rahoitus.

– Tärkeää on, että järkevät investoinnit pystytään rahoittamaan ilman että rahoitus tulisi siellä pullonkaulaksi.

Heinilän mukaan huomioitavaa on myös se, että ennätysmäärä yrityksiä on suunnitellut toteuttavansa omistajanvaihdoksen, mikä on toisaalta valtava mahdollisuus.

– Finnveran tutkimukset osoittavat, että yritys muuttuu varsin usein voimakkaasti kasvuhakuiseksi sen jälkeen, kun se vaihtaa omistajaa. Se on iso mahdollisuus mutta onhan se myös uhka. Tuhansien yritysten toiminta uhkaa loppua ellei löydetä jatkajaa.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. 5 200 yritystä vastasi pk-yritysbarometrissa esitettyihin kysymyksiin muun muassa liike-toiminnan kehityksestä, rekrytoinnista, rahoituksesta ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvistä aikeistaan. Vastausaika oli joulukuun 2021 puolivälistä ja tammikuun 2022 puoliväliin.