Ministeri Andersson kouluväkivallasta: Jokainen tapaus on liikaa – nuorten pahoinvointi on kasvanut koronapandemian takia

Kouluväkivalta on ponnahtanut jälleen julkiseen keskusteluun Kaarinassa ilmi tulleiden tapausten vuoksi. Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) sanoo, että jokainen kouluväkivaltatapaus on liikaa.

Tilastojen perusteella on vaikea arvioida, onko kouluväkivalta yleistynyt. Anderssonin mukaan opetusalan ammattilaiset ovat kuitenkin kertoneet, että koronapandemia on näkynyt selvästi nuorten kasvaneena pahoinvointina.

–  Nuorten pahoinvoinnin näen laajana ongelmana. Olen itse puhunut siitä, että pitäisi asettaa hyvinvointi kaiken koulutus- ja nuorisopolitiikan keskiöön, Andersson sanoo STT:lle.

Tällä hallituskaudella on toteutettu toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi.

Ministeri toivoo, että ensi hallituskaudella oppimisen tuen järjestelmä korjataan peruskoulussa niin, että turvataan kohtuullinen ryhmäkoko ja tarvittaessa mahdollisuus pienryhmäopetukseen.

–  Olen aika huolissani siitä miten tämä oppimisen tuki on tähän mennessä kunnissa toteutettu aika vahvasti säästöt edellä, ei oppilaan oikeus tai etu edellä. Enkä usko että ne ongelmat siinä järjestelmässä ovat korjattavissa mitenkään muutoin kuin resursseja lisäämällä, Andersson sanoo.

Viime vuonna julkaistu THL:n kouluterveyskysely kertoi, että 4.- ja 5.-luokkalaisten kokema väkivalta oli hieman lisääntynyt. Kun 2019 reilut 12 prosenttia vastanneista lapsista oli kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, oli lukema 2021 kasvanut yli 14 prosenttiin.

–  On vaikea sanoa että onko kyse siitä, että eri väkivallan muotoja aletaan tunnistamaan paremmin, sanoo erityisasiantuntija Riina Länsikallio Opetushallituksesta.

Hän muistuttaa, että kiusaamisen kokemukset kouluissa ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.

Kaarinassa tässä kuussa julkisuuteen nousseissa tapauksissa huomio oli Piispanlähteen koulussa kiinnittynyt ekaluokkalaisten väkivaltaisuuteen, kun taas Kotimäen koulussa kolme tuntematonta ihmistä kävi kahden viidesluokkalaisen kimppuun koulun pihalla.

Kouluväkivallan ehkäisemiseen ei ole mitään yksittäistä keinoa, koska myös sen syyt ovat moninaiset.

–  Väkivalta voi  liittyä aggressioherkkyyteen sekä kasvun ja kehityksen muihin haasteisiin. Lisäksi voi olla ihan puhtaasti jostain syystä johtuvaa pahaa oloa, joka purkautuu väkivaltaisena käytöksenä, Länsikallio luettelee.

Sen vuoksi ratkaisujakin tarvitaan monenlaisia.

Yksi keskeinen piirre on koulujen yhteistyö kotien ja myös muiden viranomaisten kanssa. Vaikka nuoremmat lapset eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, Andersson näkee poliisin mukanaolon tärkeänä vakavammissa tapauksissa.

–  Se alleviivaa heille tekojen vakavuuden, kun he näkevät että virkavalta on paikalla. Poliisikin voi sanoa, että jos olisit vähän vanhempi, se mitä olet tehnyt saattaisi täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Länsikallio korostaa, että lapsilla on lainkin mukaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.

–  Meillä on edelleen paljon kehitettävää lasten ja nuorten kokeman väkivallan ja kiusaamisen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa sekä huolehtimisessa siinä, että tilanteet myös loppuvat.

Opetushallitus julkaisee tammikuussa kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisyyn keskittyvän verkkosivuston. Länsikallio toteaa, että työssä on saatu tällä hallituskaudella hyvä alku, jota pitäisi ehdottomasti jatkaa.