Miksi suomalaisnuorten menestys yleisurheilussa ei näy mitalisateena aikuisena?

Kotikisat näyttäisivät sopivan nuorille suomalaisille yleisurheilijoille.

Espoon alle 23-vuotiaiden EM-kisojen kymmenen mitalia ei ollut parin lahjakkaan ikäluokan sattuma kaksi vuotta sitten, kun menestys jatkui alle 20-vuotiaiden kisoissa Tampereella viime viikolla.

Yhteensä seitsemän mitalia – neljä hopeista ja kolme pronssista – oli kyseisten kisojen paras saalis Suomelle tällä vuosituhannella, ja joukkueenjohtaja Eeva Kantomäen olikin helppoa iloita urheilijoidensa saavutuksista.

– Mitalimäärä kuulostaa oikein hyvältä. Olen iloinen myös siitä, että mitalien lisäksi tuli yhdeksän muuta pistesijaa, Kantomäki sanoo STT:lle.

Vaikka Suomella oli Pohjoismaista eniten mitaleja, jäi se mitalitaulukossa Norjan ja Ruotsin taakse, koska nämä saavuttivat kultamitaleja.

Suomi pääsi kymmeneen mitaliin edellisen kerran vuonna 1999, mikä ei olisi ollut Tampereellakaan mahdottomuus. Esimerkiksi Mico Lampinen kiekonheitossa, Mila Heikkonen 400 metrin aitajuoksussa ja Juho Venäläinen 200 metrin juoksussa sijoittuivat neljänsiksi tunnin sisään lauantaina.

– Todella pieniä marginaaleja, jotka olisivat voineet kääntyä mitaleiksi. Näin isossa joukkueessa kaikki ei onnistu aina nappiin, mutta onnistumisprosentti oli erittäin hyvä, Kantomäki kuvailee.

Yleisurheilun juniorimenestys kuulostaa lupaavalta, joskin sen siirtyminen aikuisten kisoihin on kaikkea muuta kuin suora tie.

Suomen järjestelmä tukee ammattilaisurheilua selvästi heikommin kuin Espanjan tai Italian, joista nouseekin alati uusia globaaleja menestyjiä.

Niin sanotun viimeisen läpimurron tekeminen vaatii suomalaisilta oma-aloitteisuutta, ja esimerkiksi Lampinen kokee, että yhdysvaltalainen yliopisto on ainoa paikka saada tarvittavat lisämetrit. Kantomäkikään ei lähtisi lupailemaan suuria ikärajoitettujen tapahtumien perusteella.

– Ei varmaan suoria johtopäätöksiä voi vetää tästä eteenpäin. Totta kai potentiaalin voi tunnistaa.

Vaikka juniorimitalit ovat monille tärkeitä merkkipaaluja ja motivaattoreita, nuorten arvokisaputken on tarkoitus valmistaa lahjakas urheilija siihen, että hän pystyy keskittymään suoritukseensa myös isossa tapahtumassa.

– Tämä on vaiheittaista huippu-urheilijaksi kasvamista ja myös tottumista arvokisaympäristöön. Täällä on tietyt protokollat ja proseduurit, joita ei pääse harjoittelemaan muualla kuin kv-kisoissa.

– Tässä on jo meillä on konkareita, vaikka ovat nuoria. Kangasniemen Aatusta ja Lampisen Micosta näkee, että ottavat nämä asiat jo aika lunkisti. Se on mielestäni ehdottoman tärkeää, että saa kokemusta.

Lampinen sai hopeaa moukarissa ja sijoittui neljänneksi kiekossa viime viikolla. Kangasniemi oli kuulakilpailun kakkonen ja moukarinheiton kolmonen.