Mikko Kärnä ja Tytti Määttä listaavat keskusta-aatteen peruspilareita: "Keskustalla ei ole varaa peesailla olemalla hailakka versio jostain muusta aatteesta"

”Keskustalaisuuden ytimessä on ajatus siitä, että kaikilla olisi mahdollisuuksia omasta taustastaan riippumatta”
Keskusta

Puoluejohdon haastavimpia ja tärkeimpiä tehtäviä on keskustalaisten syvän identiteetin huoltaminen, Mikko Kärnä ja Tytti Määttä pohtivat.

– Syväidentiteetti on liimaa ja jatkuvuutta, mutta samalla ja juuri siksi myös jatkuvan keskustelun kohteena. Luova jännite puolueen sisällä on hyväksi kun sitä osataan johtaa niin, että puolue uudistuu.

Keskustan kansanedustaja Kärnä ja puolueen rivijäseneksi itseään tituleeraava Kuhmon kaupunginjohtajana toimiva Määttä listaavat yhteisessä blogissaan keskusta-aatteen mielestään oleellisimpia peruspilareita. Arvioitavaa löytyy muun muassa sivistysaatteesta, keskitien talouspolitiikasta, kaikista huolehtimisesta ja alueiden tasa-arvosta.

– Keskustalla ei ole varaa peesailla olemalla hailakka versio jostain muusta aatteesta. Keskustan tulee jatkossa tehdä keskustalaista politiikkaa eikä antaa muiden kertoa, mitä keskusta on.

Kärnä on liittynyt keskustaan sotilasuransa jälkeen tappiovaalien 2011 jälkeen ja toiminut myös puolueen kansanedustajana varasijalta vuodet 2015–2018. Määttä on ollut keskustan jäsen lukioajoistaan lähtien 1990-luvun lopusta ja toiminut esimerkiksi keskustanuorten varapuheenjohtajana ja Turun kaupunginvaltuutettuna.

Keskustalla on ollut historiassa kyky olla myös sillanrakentajana.

Keskustalaisuuden ytimessä on Määtän ja Kärnän mielestä vastuullinen vapaus. Yhteiskunnan lähtökohtana on oltava heidän näkemyksensä mukaan tasa-arvo ja ihmisarvon tunnustava politiikka. Talouspolitiikassa keskusta on heidän mukaansa tasapainoinen vaihtoehto, joka yhdistää sopivasti yhteiskunnallista suunnitelmallisuutta sekä yrittämisen vapautta ja esteettömyyttä.

– Ihminen on vastuussa teoistaan ennen kaikkea itselleen, eikä valtion tule rajoittaa mitään inhimillistä toimintaa yhtään sen enempää kuin on tarpeen yhteiskuntarauhan ja vakaan talouden takaamiseksi. Keskusta ei kuitenkaan ole yksilökeskeinen liike, vaan näkee ihmisen osana laajempaa yhteisöä.

Ihmisyysaatteen perustana on sivistys.

– Keskustalainen ajatus sivistyksestä lähtee siitä, että aivan jokaisessa ihmisessä on mahdollisuuksia. Sivistyksellä tarkoitetaan niin sydämen sivistystä, kuin koulutuksella hankittua osaamista. Perustuslaillinen oikeus maksuttomaan koulutukseen luo jokaiselle mahdollisuuden elämässä.

Alueellisen tasapainon ja elävän luontosuhteen merkitys on Määtän ja Kärnän mukaan oleellinen osa keskustalaisuutta. Kaikissa alueissa ja yhteisöissä on keskustalaisten mielestä mahdollisuuksia.

– Keskustalaisuuden ytimessä on ajatus siitä, että kaikilla olisi mahdollisuuksia omasta taustastaan riippumatta. Tämä tarkoittaa myös asuinpaikkaa. Älykäs kehittäminen tukee paikallisista olosuhteista kumpuavia ratkaisuja ja ideoita. Tällaisen kehittämisen tulee olla myös kehitysyhteistyön perusta. Olemme ainoa kansanliike, joka on koko yli satavuotiaan historiansa aikana kantanut vastuuta koko Suomesta.

– Ihmisen toiminta tulee sopeuttaa niin, että maa jää tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin missä sen itse saimme. Luonnonvarojen hyödyntämisen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää. Keskusta haluaa edistää suomalaista eränkäyntikuluttuuria ja luonnossa liikkumista elävän luontosuhteen säilyttämiseksi. Ihminen ei ole luonnosta irrallaan oleva haittatekijä, vaan vahva osa sitä.

Kansanliikkeenä keskusta on Määtän ja Kärnän mielestä ”radikaalisdemokraattinen”.

– Keskusta-aatteen luoja Santeri Alkio oli Suomen itsenäisyyden tukija ja väkevä tasavaltalainen. Me uskomme, että vallan hajauttaminen on keskittämistä järkevämpää. Keskusta korostaa kuitenkin lakia ja järjestystä. Kaikki muutokset tulee toteuttaa laillisin keinoin. Keskustalla on ollut historiassa kyky olla myös sillanrakentajana.