"Mikään ei ole politiikassa varmaa" – ministerinä aloittanut pesäpallomies Antti Kurvinen puhuu joukkuepelin puolesta ja nimittää Saarikkoa "lyöjäjokeriksi"
Aina olen oman maakunnan joukkueen puolella, Antti Kurvinen sanoo.
Tuore tiede- ja kulttuuriministeri on tullut viettämään kesäiltaa pesäpallo-otteluun Seinäjoelle. Miesten superpesiksen pelissä kohtaavat Seinäjoen JymyJussit sekä Manse PP Tampereelta.
Manse ottaa alussa pari juoksua ja pienen johdon. Eteläpohjalainen Kurvinen jännittää JymyJussien puolesta, mutta kehuu myös sarjataulukon kolmosena komeilevaa kilpailijaa.
– Se on lajin kannalta erittäin hienoa, että Suomen kolmanneksi suurimmasta kaupungista on muutamassa vuodessa noussut näin hyvä joukkue. Heidän tarinansa on hieno. Pääkaupunkiseudulle kun vielä saisi samanlaista voimaa.
– Valtaosa Manse PP:n pelaajista on tosin Etelä-Pohjanmaalta kotoisin, pohjalaisministeri virnistää.
Sattuupa olemaan Kurvisen 35-vuotissyntymäpäivä. On siksi hyvä hetki sekä muistella menneitä että katsoa tulevaisuuteen.
Kuten illan peli, keskustalaisen ministeripestikin on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Kurvisen salkkuun kuuluvat nimen mukaisesti tiede- ja kulttuuriasiat, mutta myös urheilu-, nuoriso- ja kirkollisasiat.
Korona on kurittanut melkein kaikkia aloja, jotka kuuluvat Kurvisen rooteliin. Tiede- ja korkeakoulupolitiikasta Kurvinen nostaa esille kolme seikkaa, joihin nyt on syytä keskittyä.
– Lähivuosille tarvitaan selkeät näkymät tieteen ja tutkimuksen rahoitukseen, jotta tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja etenkin nuoret tutkijat tietävät, mihin ollaan menossa. Yrityksiä on saatava tähän yhä enemmän mukaan.
Tiedeministerin mukaan Suomessa on tapahtunut selkeä jako yliopistollisiin ja yliopistottomiin maakuntiin, ja tämä on uhka tasa-arvoiselle aluekehitykselle nuorten osaajien kaikotessa monista maakunnista. Kurvinen kehittäisi maakuntien yliopistokeskuksista ikään kuin miniyliopistoja.
Raskaan korona-ajan myötä opiskelijoiden jaksaminen huolettaa Kurvista.
– Parikymppiselle, joka vielä rakentaa persoonallisuuttaan ja elämäänsä, vuosi on pitkä aika. Yhteisöllisyys kärsii, kun opiskelijoiden on pitänyt olla etäopetuksessa vuosi ja opiskelijatapahtumiakaan ei ole samalla tavalla ollut.
Yhteisöllisyydestä Kurvinen puhuu paljon. Tässä hän käyttää luontevasti esimerkkinä pesäpalloa.
– Joukkueurheilu on mitä mainioin kasvattaja. Yhteisölliset harrastukset hiovat hienosti persoonaa. Ryhmässä ujommat saavat rohkeutta, ja liian rohkeat, ehkä itsekeskeiset taas oppivat huomioimaan toiset.
Nykyiseen Kauhavaan kuuluvan Ylihärmän nuorille tärkein urheilulaji oli Kurvisen aikana, ja muinakin aikoina, juuri pesäpallo. Ylihärmän naisten joukkue pelasi ylimmällä sarjatasolla kymmenen vuotta, ja fanitus oli kunnassa suorastaan ”hurmoshommaa”.
Kurviselle oli aika selvä juttu harrastaa nimenomaan pesäpalloa. Paras taso, jolla hän on pelannut, oli noin parikymppisenä maakuntasarja.
– Ystäviä ja kavereita, hauskoja pelireissuja, voittoja ja pettymyksiä. Kaikilla oli lempinimet, pidettiin saunailtoja ja niin edelleen. Aikuisten kertomat kaskut ovat jääneet mieleen myös. Se sosiaalinen pääoma on vain niin mahtavaa, ei sitä rahalla voi saada.
– Vetäjille olen tosi kiitollinen, että he tekivät harrastuksen mahdolliseksi.
Urheiluministeri esittää huolensa siitä, että harrastaminen on koronan aikana loppunut monen kohdalla, ja seurojakin uhkaa mennä nurin. Elvyttämispolitiikankin tarvetta on vielä, mutta Kurvinen haluaa vedota etenkin vapaaehtoisiin.
– Ymmärrän aikuisten työpaineet ja arjen kiireen, mutta sanon silti, että lähtekää joukkueenjohtajiksi, valmentajiksi ja huoltajiksi, jos yhtään sitä mietitte. Meilläkin yhden ystäväni isä lähti meitä valmentamaan ilman mitään kokemusta. Me nuoret saimme pelata ja harrastaa. Varmaan vältyimme monelta pahanteoltakin.
Peli on ensimmäisen jakson jälkeen tamperelaisten käsissä, mutta JymyJussitkin on painanut päälle hyvin.
– Seinäjoki pisti hyvin kampoihin ensimmäisellä jaksolla, mutta muutama sellainen virhe tuli, jotka olisi voinut välttää. Tuli palo ja harhaheittoja, hapuilua ulkokentällä.
Eräs pesäpallon hienouksista on Kurvisen mielestä taktisuus. Samoin se, että tilanteet voivat muuttua nopeastikin, esimerkiksi kunnari sisävuorolla voi kääntää tilanteen. JymyJussit voikin vielä voittaa, vaikka virheitä tuli.
Kurvinen vertaa politiikkaa pesäpalloon, vaikka urheiluvertaukset politiikassa ovatkin ”umpiklisee”.
– Sekä pesäpallossa että politiikassa tarvitaan hyviä yksilösuorituksia, mutta peli on aina joukkuepeliä. Esimerkiksi kuntavaaleissa puheenjohtaja Annika Saarikko oli kuin lyöjäjokeri, joka onnistui loistavasti tenteissä. Silti se oli ilman muuta keskustan joukkue, joka teki tämän onnistumisen. Tappion kierre katkaistiin, mutta olemme toki yhä liian alhaalla sarjataulukossa.
Maakuntavaaleissa keskusta taas tulee olemaan kotikentällään.
– Nyt äänestetään alueellisesta tasa-arvosta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja sotekysymyksistä. Voisiko olla enää yhtään parempi kotikenttä keskustalle? On muistettava silti, ettei voitto tule kotikentälläkään ilmaiseksi.
– Eräs rooteliini kuuluva asia ovat maakunnalliset nuorisovaltuustot. Tulen huolehtimaan, että asia otetaan vakavasti, ja niistä tulee aitoja vaikuttamisen paikkoja.
Urheilulajeista Kurvisen sydäntä lähinnä on pesäpallo ja kulttuurimuodoista teatteri, jossa Kurvinen myös on ollut mukana paljon.
Harrastajateatteriprojektit koulivat esiintymisessä, ja pohjalainen uskaltaa sanoa olevansa hyvä esiintyjä. Oppimastaan hän haluaa kiittää erityisesti yhtä nimeä.
– Terveiset Epp Perälälle sinne pilven päälle. Hänen oppinsa näkyvät vahvasti kaikessa esiintymisessäni. Hän oli virolaistaustainen ammattiohjaaja, joka muutti Lapualle, meni täällä naimisiin ja on opettanut monia pohjalaisnuoria.
Oppiäiti kannusti Kurvista toteuttamaan haaveen teatterikorkeakouluun hakemista.
– Olisin halunnut nähdä, kuinka pitkälle olisin monivaiheisessa, vaativassa pääsykokeessa päässyt. Ajattelin kuitenkin, että teatterista katoaa hauskuus, jos sitä pitäisi tehdä päivittäin leipänsä eteen.
Kulttuuripolitiikassa Kurvista kiehtoo juuri aloitettu kulttuurin jälleenrakennus, jota tekevässä työryhmässä on laaja edustus. Hän luottaa, että suomalaisesta kulttuurielämästä tulee entistä ehompaa. Myös kansainvälistyminen alkaa olla totta.
– Hytti nro. 6 sen osoitti, että suomalainen kulttuuri kiinnostaa. Meillä on ollut vähän sellainen Tre Kronor- ja Abba-syndrooma, että vaikka meillä olisi kuinka hyvää omaa urheilua ja kulttuuria, niin Ruotsi vie silti aina voiton. Uudella sukupolvella alkaa onneksi olla parempaa itsetuntoa.
Politiikka vei lopulta Kurvisen ajan sekä teatterilta että pesäpallolta. Yhteiskunnallisten asioiden pariin Kurvisen johdatti kiinnostus historiaa kohtaan.
– Tajusin, että historia on tapahtunut nimenomaan tällaisen maailman, kuin politiikka kautta. Ensimmäinen kosketukseni vaikuttamiseen oli Ylihärmän nuorisovaltuusto. Se oli minulle politiikan peruskoulu. Keskustaopiskelijoiden ja -nuorten puheenjohtajuudet olivat korkeakoulu.
Eduskuntaan Kurvinen pääsi toisella yrittämällään vuonna 2015. Keskustan varapuheenjohtajana hän toimi vuosina 2016–18. Eräs uran tappioista oli, kun hän jäi valitsematta jatkokaudelle varapuheenjohtajana.
– Välillä ovia on auennut, välillä mennyt kiinni. Joistain ovista en ole yrittänyt, onhan minua pyydetty ehdolle puolueen puheenjohtajaksikin kahdesti, ja myös europarlamenttivaaleihin. Näistä olen kieltäytynyt. Mikään ei ole politiikassa varmaa. Nytkin olen eduskunnassa Vaasan vaalipiirin viimeiseltä sijalta.
Illan ottelu päättyi Manse PP:n voittoon.
– Peli meni ehkä odotusten mukaan, onhan Manse niin paljon korkeammalla sarjataulukossa. Kaiken kaikkiaan viihdyttävä ja tapahtumarikas ottelu, hienoja suorituksia.
Runkosarjan voittaja Manse PP jatkaa edelleen taistelua Suomen mestaruudesta välierissä, kun taas JymyJussien kausi päättyi 10. sijan myötä runkosarjaan.
Haastattelu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä elokuussa 2021. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeron voit ostaa täältä.