Mehiläinen: Länskän alasajo toisi säästöjen sijaan kustannuksia
Mehiläinen tyrmää pitää Länsi-Pohjan sairaalan alasajon.
Valtion arviointiryhmä keskittäisi erikoissairaanhoidon palvelut Lapissa Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan ja irtisanoisi palvelusopimuksen Mehiläisen kanssa.
Länskäksi kutsutun sairaalan toiminta ulkoistettiin yksityiselle Mehiläiselle vuonna 2018.
Mehiläinen pitää toimenpide-ehdotuksia Lapin hyvinvointialueelle ”perusteettomina, heikosti valmisteltuina ja talouden sopeuttamistavoitteen kannalta haitallisina”.
Mehiläisen mukaan erikoissairaanhoidon keskittäminen nostaisi kustannuksia säästöjen sijaan.
– Mehiläinen Länsi-Pohja on tuottanut Länsi-Pohjan keskussairaalassa palveluita korkealla laadulla sekä kustannustehokkaasti. Sairaalan tuottavuus on monissa palveluissa Lapin keskussairaalaa parempi, toteaa Mehiläisen liiketoimintajohtaja Joonas Turunen tiedotteessa.
Lapin hyvinvointialue on huonon taloustilanteensa vuoksi yksi kolmesta valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn päätyneistä hyvinvointialueista.
Mehiläisen mukaan Länsi-Pohjan sopimuksen tavoitteena on muun muassa kustannustason hallinta ja ennakoitavuus, kustannusten nousun hillitseminen pitkällä aikavälillä sekä säästöt lyhyellä aikavälillä.
Lisäksi sopimuksen tavoitteisiin kuuluvat lähipalveluiden turvaaminen, sairaalan olemassaolon turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä, työpaikkojen säilyminen alueella sekä kuntien elinvoiman parantaminen, Mehiläisestä kerrotaan.
– Arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksissa ei esitetä yksityiskohtaisia vaikutusarviointeja tai laskelmia, jotka perustelisivat Kemin sairaalapalveluiden lakkauttamista, Turunen sanoo.
Hän kertoo, että terveydenhuoltolain muutoksen myötä Kemistä siirrettävien palveluiden tuottamiseen tarvittaisiin Rovaniemelle suurempi määrä henkilöstöä verrattuna nykyiseen.
– Lisäksi palveluiden keskittäminen vaatii hyvinvointialueelta merkittäviä investointeja tiloihin, laitteisiin sekä ensihoitoon lisääntyneiden potilaskuljetusten vuoksi, sanoo Turunen.
Mehiläinen Länsi-Pohjan mukaan sitä ei ole kuultu tai osallistettu arviointiryhmän selvityksen laatimiseen.
Arviointiryhmä ehdottaa Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuksen irtisanomista vuoden 2027 loppuun. Kuluvana vuonna Mehiläinen Länsi-Pohjan osuus Lapin hyvinvointialueen toimintamenoista on alle neljä prosenttia, josta karkeasti neljännes on perusterveydenhuollon palveluita, Mehiläisestä kerrotaan.
– Hyvinvointialueen talouden sopeuttamistoimet osuvat kohtuuttoman voimakkaasti Länsi-Pohjan alueen palveluihin, vaikka niiden osuus hyvinvointialueen kokonaismenoista on hyvin pieni, toteaa Turunen.
Arviointiryhmä viittaa toteamuksessaan ”Lapin keskussairaalan heikkoon tuottavuuteen”. Mehiläisen mukaan sillä on vahvat näytöt Länsi-Pohjan keskussairaalan kustannusvaikuttavuuden parantamisesta.
– Ulkoistuksen alkuperäinen sopimushinta oli vuoden 2016 toteutunutta kustannustasoa alhaisempi ja sen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kehittyneet huomattavasti hitaammin kuin julkiset sote-menot keskimäärin, Turunen sanoo.
Hän katsoo, että tuottavuuden parantamiseksi olisi perusteltua laajentaa nykyistä ulkoistusta eikä siirtää tuottavampaa ulkoistettua toimintaa alhaisemman tuottavuuden yksiköiden tuotannoksi.
– Sopimus mahdollistaisi sen laajuuden muokkaamisen joustavasti yhdessä tilaajan kanssa, Turunen toteaa.
Arviointiryhmän linjauksissa todetaan, että poikkeusolojen valmiussuunnittelu edellyttää toimintamahdollisuuksien säilyttämistä Länsi-Pohjan keskussairaalassa.
Mehiläisen mukaan ehdotus erikoissairaanhoidon alas ajamisesta on ristiriidassa myös tämän tavoitteen kanssa, sillä mainittujen palveluiden ylös ajo myöhemmässä vaiheessa voi olla vaikeaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) tilitti perjantaina pettymystään siihen, että valtion rviointiryhmän mukaan kahta keskussairaalaa ei pystytä Lapissa nykyrahoituksella ylläpitämään.
– Ymmärrän ihmisten surun ja pettymyksen kaiken taistelun jälkeen. Olen itse yhtä pettynyt. Vaikka muuta väitetään niin minä olen taistellut Länskän puolesta hallituksessa varmaan yhtä kovasti kuin kaikki Meri-Lapin valtuutetut, kirjoittaa Lapin vaalipiiristä tuleva Juuso kirjoitti Facebookissa.
Juuso syytti tilanteesta viime hallituskaudella säädettyä sote-uudistusta.
– Rahoitusvastuu on suoraan valtiolla ja rahoituslakiin on säädetty niistä toimenpiteistä, mihin valtion tulee ryhtyä, mikäli hyvinvointialue ei onnistu tuottamaan tarvittavia palveluita sillä rahoituksella, mihin se on oikeutettu, ministeri totesi.