Matti Vanhanen saamastaan harvinaisesta arvonimestä: "Kyllä tämä hiljaiseksi vetää"
– Kyllä tämä hiljaiseksi vetää, Matti Vanhanen sanoo puhelimeen.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on nimittänyt hänet juuri valtioneuvokseksi. Arvonimi on erittäin harvinainen, sillä ennen Vanhasta se on myönnetty vain kahdeksalle henkilölle koko Suomen itsenäisyyden aikana.
Vanhanen hakee hetken oikeita sanoja kuvatakseen tunnelmiaan. Taustalta kuuluu liikenteen kohinaa, sillä hän on palaamassa uusitun Espoon Laajalahden koulun avajaisista. Samaisessa opinahjossa Vanhanen aloitti itse aikanaan kansakoulun.
– Tunne on kiitollisuuden ja nöyryyden maisemissa. Koen tämän todella arvokkaana tunnustuksena, hän sanoo hetken perästä.
Erityisen kiitollinen Vanhanen sanoo olevansa siitä, että valtioneuvoksen arvonimeä hänelle hakivat kollegat.
Hakemuksen arvonimestä teki nykyinen eduskunta. Sitä puolsi pääministerin johtama arvonimilautakunta. Lopullisen nimityksen tekee aina tasavallan presidentti. Vanhasen nimitys ei ehtinyt Sauli Niinistön presidenttikaudelle, siksi sen teki Stubb.
– Kollegat ovat tietysti kaikkein lähimpää nähneet sen kaiken työn, mitä yhdessä olemme tehneet. Arvostan kaikkein eniten sitä, että sain tämän tunnustuksen kollegoilta. Juuri heidän antamanaan tämä on erittäin arvokas, Vanhanen summaa Suomenmaalle.
Vanhasen kohdalla meriittejä arvonimeen riittää. Hän on toiminut pääministerinä kahdessa hallituksessa (2003–2010) ja kahteen otteeseen myös eduskunnan puhemiehenä (2019–2020 ja 2022–2023). Hän on myös entinen valtiovarainministeri, ex-puolustusministeri ja pitkäaikainen ex-kansanedustaja.
Valtioneuvoksen arvonimen aiemmin saaneiden joukossa on sellaisia nimiä kuin J. K. Paasikivi, K. A. Fagerholm, Johannes Virolainen ja Martti Miettunen.
Osa valtioneuvoksista on istunut itsenäisyyssenaatissa. Ainoa elossa oleva valtioneuvos on eduskunnan entinen puhemies Riitta Uosukainen. Hän sai arvonimen vuonna 2004.
– Se, että kuulun samaan joukkoon heidän kanssaan, on kyllä iso asia, Vanhanen sanoo.
Nykyistä maailmantilannetta tuore valtioneuvos luonnehtii hyvin jännitteiseksi.
Suomi joutuu Vanhasen mukaan luovimaan nyt myrskyssä, joka on ”täynnä hulluutta”. On sotaa, epävarmuutta, ilmastonmuutosta, talouden uusjakoa. Ääripäiden on yhä vaikeampi ymmärtää toisiaan, eikä sitä edes yritetä.
Vanhanen toivoo kaiken sen keskellä enemmän yhteen hiileen puhaltamista. Ymmärrystä hän toivoo myös sille, että suurin osa Suomen kohtaamista haasteista tulee rajojen ulkopuolelta. Ne eivät ole suomalaisten päättäjien ehdoin tahdoin aiheuttamia.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi edellinen hallitus joutui täysin itsestään riippumattomista syistä kohtaamaan kaksi valtavaa kriisiä: koronapandemian ja Ukrainan sodan syttymisen.
– Siitä seurasi suuri velkaantuminen, joka jatkuu myös tämän hallituksen aikana, vaikka tilanteet ovat muuttuneet. Toivoisin, että keskinäistä syyttelyä olisi vähemmän. Se saattaisi avata myös paremmin yhteistä harkintaa siitä, mitä kulloinkin olisi järkevää tehdä, hän sanoo.
Tyrskyjen ja myrskyjen keskellä Vanhanen kehottaa päättäjiä malttiin. Tulipa eteen mitä tahansa, täytyy vallassa olevien arvioida aina rauhallisesti ja kylmän viileästi, mikä juuri siinä hetkessä on paras tapa reagoida.
Katse täytyy hänen mukaansa olla aina tulevaisuudessa. Mieluummin kaksi askelta edellä kuin juuri tässä hetkessä.
Aina päättäjiltä ei kuitenkaan löydy kykyä katsoa tulevaisuuteen. Pikavoitot kiinnostavat helposti enemmän.
– Perspektiivin pitäisi aina olla 10, 20 ja 30 vuotta eteenpäin. Kaikkien toimien pitäisi syntyä siltä pohjalta. Päättäjilta vaaditaan pitkäjänteisyyttä.
Vanhanen nostaa esiin kaksi asiaa, joissa Orpon hallitus ei ole hänen mielestään ottanut vakavasti nähtävissä olevia kehityksen suuntia.
Ensimmäinen niistä on itäisen Suomen tilanne. Vanhanen harmittelee, ettei nykyinen hallitus ole juuri tehnyt sellaisia päätöksiä, joilla todella reagoitaisiin Itä-Suomen muuttuneeseen tilanteeseen.
– Esimerkiksi nyt näissä sairaaloiden ja päivystysten supistamisissa en näe minkäänlaista itäisen Suomen ongelmien havaitsemista. Valtion on budjetin sisällä siirrettävä voimavaroja itäiseen Suomeen kaikkien ministeriöiden sisällä.
Toinen huolestuttava asia liittyy Vanhasen mukaan maahanmuuttoon.
Hallitus päätti kehysriihessä useista maahanmuuttoon tehtävistä kiristyksistä. Vanhasen mukaan se on huolestuttavaa maassa, joka kärsii ennätysalhaisesta syntyvyydestä.
– Nyt ei lainkaan ymmärretä sitä, että meidän pitäisi saada kymmeniätuhansia maahanmuuttajia vuosittain, jotta me pystyisimme järjestämään oman hyvinvointimme, työmme ja hoivamme.
– Se ei ole mikään asennekysymys, vaan se vaan fakta, että meidän oma syntyvyys on niin heikko ja ikääntymiskehitys niin nopeaa, että meidän pitää saada korvaavaa väkeä muualta.
Perspektiivin pitäisi aina olla 10, 20 ja 30 vuotta eteenpäin. Kaikkien toimien pitäisi syntyä siltä pohjalta.
Matti Vanhanen
Suomella on kuitenkin Vanhasen mukaan kykyä selvityä maailman myrskyistä, vaikka sisäinen eripuraisuus ja polarisaatio valtaavatkin alaa.
Nato-prosessi sekä muut turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ratkaisut osoittavat, että suomalaiset kykenevät tosipaikan tullen hyvään yhteistyöhön.
Vanhasen mukaan myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltainen väistämätön ongelma otetaan nykyisin tosissaan lähestulkoon puolueesta riippumatta. Pintakuohuntaa erimielisyyksistä on paljon, mutta siitä huolimatta nykyhallitus jatkaa pääosin edellisten hallitusten työtä.
– Silloin, kun joku asia koetaan oikeasti kansalliseksi kysymykseksi, päättäjät kykenevät muuttamaan linjaansa ja toimimaan tosissaan yhdessä. Sitä kaipaisin politiikkaan enemmänkin, että otettaisiin faktat tosiasioina ja lähdettäisiin hakemaan niihin yhdessä vastalääkkeitä.