Markus Lohi: Teno-sopimuksen haittoja on lievitettävä

Eduskunnassa on vielä löydettävä keinoja, joilla kompensoidaan Tenon kalastussopimuksen saamelaisille ja alueen matkailulle aiheuttamia haittoja, katsoo keskustan lappilainen kansanedustaja Markus Lohi.

Yleensä yksimielisyyteen pyrkivä perustuslakivaliokunta asettui äänin 8-6 ja yksi tyhjä kannalle, jonka mukaan Norjan kanssa neuvoteltu sopimus voidaan panna täytäntöön normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä.  

Lohen mielestä sopimus puuttuu siinä määrin perustuslain omaisuuden suojaan ja erityisesti saamelaisten oikeuksiin, että hyväksyminen vaatisi kahden kolmasosan enemmistön.

– Olisi ollut löydettävissä keinoja, jotka olisivat suojelleet kalakannat mutta huomioineet  paremmin myös saamelaisten oikeudet ja omistusoikeusnäkökulmat, Lohi perustelee.

Ongelmat koskevat Lohen mukaan paitsi rajoituksia verkkokalastusoikeuteen, myös sitä, että muualla kuin Utsjoen kunnassa asuvat saamelaiset joutuvat nyt samalle viivalle turistien kanssa.

Lohen mukaan hänen tulkintansa kannalla olivat asiantuntijoista muun muassa professori Mikael Hidén, Olli Mäenpää ja Tuomas Ojanen.

– Mutta yhtä hyvin voidaan perustella myös valiokunnan mietintöön tullutta kantaa, jonka mukaan se on yksinkertaisella enemmistöllä hyväksyttävissä, Lohi myöntää.

Lohi vei asian äänestykseen, jossa muut keskustan muut edustajat äänestivät enemmistön mukana. RKP:n Anna-Maja Henriksson jätti lausuntoon sisällöltään Lohen esitystä vastaavan eriävän mielipiteen.

Koska kyse on valtiosopimuksesta, eduskunta joutuu hyväksymään tai hylkäämään neuvotellun ratkaisun sellaisenaan.

Sopimuksen kaatuminen perustuslaillisiin ongelmiin olisi kuitenkin saattanut avata mahdollisuuden neuvotella pohjoisessa kovaa arvostelua nostattanut sopimus vielä uudelleen Norjan kanssa.

Lohen mukaan mietinnön laativan maa- ja metsätalousvaliokunnan on nyt pohdittava, miten saamelaisten oikeudet ja matkailuelinkeinon asema turvataan mahdollisimman pitkälle.

– Erittäin tärkeää on, että lupien myyntiä ei saa antaa viranomaiselle eli ely-keskukselle, vaan se pitää antaa matkailuyrittäjille, jotta kalastukseen liittyvä matkailuelinkeino ei kärsi tästä.

Perimmiltään kyse on Lohen mielestä perustuslain suojaaman saamelaiskulttuurin säilymisestä ja elävänä pitämisestä.

– Ei saamelaiskäräjien jollain määrärahalla ja pykälällä sitä hoideta, vaan ainoastaan sitä kautta, että saamelaisten perinteiset elinkeinot, poronhoito, kalastus, metsästys ja käsityöt pystytään pitämään elävinä. Jos ne lähtevät pois, niin kieli sammuu niiden mukana, lappilaisedustaja muistuttaa.