Malmin lentokentän puolustajat hiiltyivät Helsingin betoniporsastelusta – "Kaupunki uhmaa hallituksen ja eduskunnan päätöksiä"

Malmin lentoasema

Helsingin kaupunki rikkoo ehtoja, joilla valtio päätti vetäytyä Malmin lentoasemalta, katsoo Malmin lentoaseman ystävät.

Yhdistys huomauttaa, että kaupungin väliaikaissuunnitelmat ovat räikeässä ristiriidassa Malmin lentoaseman voimassa olevan asemakaavan kanssa. Asemakaava määrittää Malmin lentoaseman yksiselitteisesti lentokentäksi.

– Viime päivien lausunnot betoniporsaista ja uhkasakoista ovat käsittämättömiä, kun asia on lainmukaisessa käsittelyssä oikeusasteissa. Kaupunki on esittänyt aloittavansa kyseessä olevan alueen suunnittelun vasta 2026, joten aikaisimmillaan rakentaminen voisi alkaa 2030-luvulla. Lentotoiminnan estämisen syy ei siis ole asuntotarve vaan jokin ihan muu,  sanoo Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen.

Yhdistys muistuttaa, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus asetti kehysriihessään maaliskuussa 2014 ehtoja Malmista luopumiselle.

Hallitus edellytti tuolloin, että valtio vetäytyy toimintoineen Malmilta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle.

Malmin lentoaseman ilmailutoiminnoille ei ole osoitettu kuitenkaan korvaavaa sijoituspaikkaa. Tästä huolimatta Helsingin kaupunki pyrkii lopettamaan Malmin lentoaseman lennot vuoden 2019 lopussa, yhdistys huomauttaa.

Malmin lentopaikan säilyttämisen puolesta tehdyn Lex Malmi -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä eduskunta antoi huhtikuussa 2018 hallitukselle lausuman.

Sen mukaan ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.”

– Jos Malmin lentoasema suljettaisiin nyt, suuri osa kymmenistä Malmilla olevista lentokoneista joutuisi yrittämään Helsinki-Vantaan kansainväliselle lentoasemalle, ja sinne niitä ei kentän pitäjä halua eikä niille ole siellä tilaa, Hyvönen sanoo.

Hyvösen mukaan Malmin lentoaseman ilmailutoiminnoille on selkeä tarve nyt ja tulevaisuudessa. Malmi on edelleen laskeutumisilla ja lentoonlähdöillä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä ja keskeinen osa pääkaupunkiseudun tavoitettavuutta ja ilmailuklusteria.

– Se on lentoliikenteen kansainvälinen rajanylityspaikka ja ainoa vapaalla aikataululla palveleva ilmatie pääkaupunkiseudulle 150 kilometrin säteellä, Hyvönen sanoo.

Hyvösen mukaan Malmin kentän lukuisat ilmailualan ja sitä tukevien alojen yritykset eivät voi panna liiketoimintaansa jäihin odottamaan eduskunnan edellyttämiä korvaavia ratkaisuja, jos niiden alta nyt suljetaan lentokenttä.

– Yrityksillä on oltava elinkelpoinen ja liiketaloudellisen toiminnan mahdollistava toimipaikka siihen asti, kunnes kapasiteetiltaan ja palveluiltaan Malmia vastaava korvaava paikka on osoitettu, Hyvönen sanoo.

Myös Museovirasto on puolustanut voimakkaasti lentoaseman säilyttämistä varhaisena ja hyvin säilyneenä siviililentoliikenteen maalentoasemana.

Lausunnossaan ympäristöministeriölle Museovirasto katsoi, että kentän täyttäminen asuinkortteleilla tuhoaa historiallisesti ja rakennustaiteellisesti ainutlaatuisen monumentin huolimatta siitä, että pari rakennusta säilyisi ja kiitotietä hyödynnetään katulinjana.

– Malmin asuntorakentamiselle löytyy muita vaihtoehtoja. Valtio omistaa muun muassa Helsingin keskustan välittömässä läheisyydessä Ilmalassa merkittävät maa-alueet,  joille nyt Malmin lentoasemalle kaavailtu asuntorakentaminen voitaisiin täysimääräisesti toteuttaa, Hyvönen sanoo.