Malesialaiskoneen alasampumisesta luetaan tuomiot Hollannissa
Hollannissa luetaan tänään tuomiot neljälle miehelle, joita syytetään malesialaisen matkustajakoneen alasampumisesta Itä-Ukrainassa kesällä 2014. Syytteessä on kolme Venäjän kansalaista ja yksi Ukrainan kansalainen. He ovat kieltäytyneet osallistumasta oikeudenkäyntiin.
Syyttäjä on vaatinut syytetyille elinkautista vankeusrangaistusta.
Malaysia Airlinesin lento MH17 oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin, kun se ammuttiin alas. Kaikki Boeing 777 -tyyppisessä koneessa olleet 298 ihmistä kuolivat. Vanhin uhreista oli 82-vuotias, nuorin yksivuotias. Oikeutta on käyty Hollannissa, koska kaksi kolmasosaa uhreista oli hollantilaisia.
Kansainvälisen rikostutkinnan (JIT) mukaan koneen pudotti Itä-Ukrainan kapinallisalueelta laukaistu Buk-ilmatorjuntaohjus. Tutkijoiden mukaan ohjuslavetti kuului Venäjän asevoimille ja oli peräisin Kurskin ilmatorjuntayksiköstä. Venäjä on kiistänyt kaiken osuutensa matkustajakoneen tuhoon.
Syytäjien mukaan neljä syytettyä – venäläiset Igor Girkin (Strelkov), Sergei Dubinski ja Oleg Pulatov sekä ukrainalainen Leonid Hartshenko – olivat osa Venäjän tukemia kapinallisjoukkoja ja heillä oli tärkeä rooli Buk-lavetin tuomisessa Ukrainaan ja viemisessä se sieltä pois koneen pudotuksen jälkeen. Kohtalokkaan ohjuksen varsinaisesta laukaisusta heitä ei kuitenkaan epäillä.
Malesialainen matkustajakone saattoi valikoitua ilmatorjuntaohjuksen maaliksi vahingossa. Syyttäjät ovat kuitenkin huomauttaneet, että sillä ei ole merkitystä Hollannin lain kannalta.
MH17-oikeudenkäynti alkoi vuonna 2020 lähellä Schipholin lentokenttää. Tutkimukset tapauksen tiimoilta ovat kuitenkin jatkuneet jo huomattavasti pidempään.
MH17-tutkimukset aiheuttivat kohun Suomessa syksyllä 2016. Tuolloin kävi ilmi, että Suomessa oli tehty salaa ohjuksen koeräjäytys vuotta aiemmin, mutta että Suomi ei ollut vielä suostunut luovuttamaan tutkimusmateriaalia JIT:n käyttöön.
Ongelmia aiheutti tasapainoilu asekauppaan liittyvien salassapitomääräysten ja kansainvälistä huomiota saaneen rikoksen ratkaisemisessa avustamisen välillä. Suomi oli ostanut nyt jo käytöstä poistetun Buk-ohjusjärjestelmän Venäjältä 1990-luvulla.
Asiaa selittämään joutui myös presidentti Sauli Niinistö. Lopulta alkuvuodesta 2017 kerrottiin, että Hollantiin oli toimitettu kaikki sieltä pyydetty materiaali. Sittemmin paljastui myös, että räjäytyksistä Suomessa kuvattu materiaalia ei ollut käyttökelpoista ja lisäräjäytyksiä tehtiin Ukrainassa.