Mäkkäriin vaan? Hallitus sävelsi uusille opettajille surkean Suvivirren, SDP:stä moititaan
Kansainvälisenä opettajien päivänä oppositiosta moitittiin hallitusta vastavalmistuneiden opettajien toimeentulon heikentämisestä.
Hallitusohjelman mukaan työntekijän pitää olla töissä 12 kuukautta nykyisten kuuden kuukauden sijaan, jotta hän voi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Eduskunnan kyselytunnilla SDP:n kansanedustaja Piritta Rantanen totesi, että hallituksen päätös vie uusilta opettajilta kesän toimeentulon.
– Aikamoisen Suvivirren te olette näille opettajille hallituksessa säveltäneet. Miksi te haluatte viedä näiltä vielä vakinaista työsuhdetta vailla olevilta opettajilta kesäansioturvan?
Työministeri Arto Satonen (kok.) totesi, että muutos koskee kaikkia toimialoja.
– Se johtuu siitä, että tällä hetkellä kuuden kuukauden työssäololla voi saada 300 päivää työttömyysturvaa. Se on aika kova vakuutus, ja sen takia tätä pidennetään 12 kuukauteen.
SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen muistutti, että opettajat eivät valmistu korkeapalkkaiseen ammattiin, ja heillä voi olla kovat lainat maksettavana opintolainapainotteisuuden noustessa.
– Sen jälkeen, kun he pääsevät työsuhteeseen, he ovat määräaikaisessa työsuhteessa, joka kestää koko vuoden. He tekevät saman työmäärän kuin virassa oleva opettaja, jopa kovemman, koska vasta aloittelevat työuraansa. Ja kun tulee kevät ja kesä, niin he ovat työttöminä. Onko teidän viesti tosiaan näille nuorille opettajille se, että menkää kesäksi töihin ja jatkakaa opettajan työtä syksyllä?
Istuntosalin vasemmalta laidalta kuului tämän jälkeen välihuuto ”Mäkkäriin vaan”.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tarttui välihuutoon viestipalvelu X:ssä kyselytunnin jälkeen.
– Kiusallisin tänään oli ivallinen ihmetys siitä, pitäisikö opiskelijan muka mennä Mäkkäriin [töihin]. Voin suositella. Ylipäätänsä kaikenlainen työ on arvokasta ja ahkeruus hyväksi, Purra kirjoittaa.
Keskustan kansanedustaja Markku Siponen kaipasi hallitukselta toimia yhä pahenevaan opettajapulaan.
– Kukaan ei tiedä, paljonko maassamme on esimerkiksi fysiikanopettajia tai opettajia, jotka pystyvät opettamaan ruotsin kieltä. Ongelman juurisyy on se, että Suomessa ei ole kenelläkään ajantasaista tietoa kelpoisten opettajien määrästä.
– Opettajarekisteri mahdollistaisi luotettavan tutkimuksen sekä tiedonsaannin ja ennakoinnin koulutustarpeista. Rekisterin avulla opettajankoulutuksen aloituspaikkoja voidaan kohdentaa todellisen tarpeen mukaisesti ja näin tuoda helpotusta koko maata kurittavaan opettajapulaan, Siponen sanoo.