Macronin puhe sai dramaattisen alun Hollannissa – Suomalaistutkija: Ranskan presidenttiä on arvosteltu aiheesta
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Kiinan-matkan jälkeen eri puolilla Eurooppaa on kyselty, kenen valtuuttamana Macron esittää eurooppalaisia visioitaan ja mitä hän niillä oikeastaan tarkoittaa.
Eniten huomiota herättivät lehtihaastattelut, joissa Macron näytti rinnastavan Yhdysvallat ja Kiinan ulkoisiksi toimijoiksi, joihin ”strategista autonomiaa” tavoittelevan Euroopan on syytä pitää tiettyä etäisyyttä.
Macronin Eurooppa-aiheista puhetta tiistai-iltana valtiovierailulla Hollannissa odotettiin siksi poikkeuksellisella mielenkiinnolla. Puhe keskittyi jälleen Euroopan oman aseman vahvistamiseen maailmassa, mutta lähinnä talouden näkökulmasta.
Englanniksi pitämässään puheessa Macron sanoi Euroopan tarvitsevan muun muassa parempaa kilpailukykyä ja sisäistä integraatiota sekä selkeämpää omaa teollisuuspolitiikkaa. Tässä yhteydessä Macron nosti esimerkiksi Ranskassa suuria mielenosoituksia aiheuttaneen eläkeuudistuksen välttämättömyyden
Macronin mukaan on myös tärkeää korostaa vastavuoroisuutta: jos Euroopassa halutaan pitää kiinni ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta suojelevista sopimuksista, ei pidä solmia kauppasopimuksia sellaisten maiden kanssa, jotka eivät näitä sopimuksia kunnioita.
Macronin mukaan Euroopan pitää voida valita omat kumppaninsa ja rakentaa oma tulevaisuutensa.
– Meidän täytyy olla sääntöjen laatijoita, ei vain niiden vastaanottajia, hän totesi.
Macronin puhe sai dramaattisen alun, kun yleisössä olleet protestoijat huusivat presidenttiä arvostelevia iskulauseita. Yksi mielenosoittajista avasi banderollin, jossa luki ”Väkivallan ja tekopyhyyden presidentti”.
Macron kommentoi välikohtausta toteamalla, että protestointi on sallittua demokratiassa.. Presidentti pääsi aloittamaan puheensa muutaman minuutin viivästyksen jälkeen, kun turvamiehet veivät mielenosoittajat ulos salista.
Tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sanoo Macronin saaneen viime aikoina aivan aiheellisesti arvostelua osakseen Ranskan liittolaismaista. Aina ei ole kyse ainoastaan siitä, mitä Macron sanoo, vaan miten hän esiintyy ja toimii.
– Hän ikään kuin esiintyy yhtenäisen Euroopan äänitorvena maailmalla matkustaessaan, mikä ei pidä paikkaansa. Tämä kismittää erityisesti niitä eurooppalaisia maita, jotka kokevat Macronin ylittävän valtuutensa, Särkkä kuvailee.
Särkän mukaan Macron tosiasiassa edistää Ranskan intressejä ja katsoo kokonaisuutta muutenkin hyvin ranskalaisesta näkökulmasta. Toisaalta toistuva puhe Euroopan ”strategisesta autonomiasta” on jäänyt epämääräiseksi, ainakin muille kuin Macronille itselleen.
– Hän koko ajan surffailee tällä käsitteellä määrittelemättä sitä tarkasti ja sivuuttaa esimerkiksi täysin Naton ja Yhdysvaltain roolin tässä yhtälössä, Särkkä huomauttaa.
Hänen mukaansa esimerkiksi itäeurooppalaisia maita harmittaa se, että Macron jättää mainitsematta tärkeän transatlanttisen suhteen Euroopan turvallisuuden takaajana.
Särkän mukaan Macronin puheet moninapaisuudesta istuvat kylläkin hyvin pitkään ranskalaisen ulkopolitiikan perinteeseen, jossa ei ole voitu koskaan sietää sitä, että Yhdysvallat on kaiken keskipisteenä. Macronin puheiden mahdollisia virhetulkintoja ei voi laittaa käännösvirheiden tai ranskalaisen ajattelun ymmärtämättömyyden piikkiin, Särkkä lisää.