Maakuntien ja junien kehnot nettiyhteydet kuohuttavat kansanedustajia – keskustan Vesa Kallio herätteli liikenneministeriä
Maakuntien tietoliikenneyhteyksien kehno tila tuohduttaa yhä enemmän eri puolueiden kansanedustajia.
Eduskunnan torstai-illan istunnossa edustajat purkivat tyytymättömyyttään liikenne- ja viesintäministeri Lulu Ranteelle (ps.), joka toi lähetekeskusteluun EU:n niin sanotun gigabittiasetuksen täydentämisestä.
Keskustan Vesa Kallio huomautti, että Finnet-liiton arvion mukaan noin 400 000 enimmäkseen maaseudulla asuvaa suomalaista on jäämässä 5G-verkon palveluiden ulkopuolelle digitaaliseksi köyhälistöksi. Sadan megabitin saatavuus rakennusten ulkopuolella jossain kohtaa ei Kallion mukaan myöskään kerro todellista tilannetta asuntojen sisällä.
– Suomalaiset ovat siirtyneet sisävessoihin jo vuosikymmeniä sitten, mutta operaattorit ovat ajamassa meitä ulos toteuttamaan viestinnällisiä tarpeita, keskustaedustaja puuskahti.
– Operaattorit ovat luomassa Suomeen digitaalisuuden luokkayhteiskuntaa, ja viranomaiset sekä hallitus näyttävät hyväksyvän tämän.
Nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuudessa tilanne on Kallion mukaan erityisen heikko Itä-Suomen viidessä maakunnassa: Kainuussa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.
– Traficomin mukaan näillä alueilla sekä kiinteän että mobiililaajakaistan saatavuus on Suomen huonointa. Tätä vahvistaa myös kansalaisilta, yrittäjiltä ja viranomaisilta tuleva toistuva palaute toimimattomista yhteyksistä, niin pelastustoimelta kuin hyvinvointialueilta, kaikilta toimijoilta.
Kallion mukaan 3G-verkon alasajo pahensi tilannetta merkittävästi, kun operaattorit eivät rakenna 5G-verkkoa vastaavalla kattavuudella.
Kallio muistutti, että Itä-Suomi on myös Naton itäraja, ja alueverkkoyhteyksillä on keskeinen rooli huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta.
– Mahdollisen kriisin sattuessa toimivat tietoliikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Maakuntaliitot ja alueen yritykset ovat nostaneet asian esille kerta toisensa jälkeen, mutta konkreettisia toimia ei hallitukselta, ei varsinkaan operaattoreilta eikä vastuuviranomaisilta ole nähty.
Kokoomuksen Timo Heinonen huomautti, että vastaavia ongelmia on läpi Suomen.
– Ei niin pahoja kuin Itä-Suomessa ja näillä alueilla, mutta ei tarvitse Helsingistä mennä kuin noin 80 kilometriäkin, niin tämä 3G-verkon alasajo on vaikuttanut merkittävällä tavalla aivan tavallisten puhelinyhteyksienkin toimivuuteen.
Heinosen mukaan puhelinyhteydet ovat kärsineet, ja melkein puhelu kuin puhelu kärsii jonkinlaisesta häiriöstä.
– Ja ne liittyvät nimenomaan näihin verkkoyhteyksiin.
Heinosen mukaan digipalvelujen olisi syytä toimia, kun kirjeposti ei enää kulje ja tieto on isolta osin digitaalisessa muodossa.
– Kyllä välillä tuntuu siltä, kun autoa ajaessa puhelinyhteydet katkeilevat, puhumattakaan junista, että jos tässä maailmassa yli 50 vuotta sitten käytiin kuussa, niin on ihme, että tässä maassa ei puhelinyhteyksiä ja nettiyhteyksiä saada toimimaan.
SDP:n Seppo Eskelinen kyseli Ranteelta, onko raideliikenteen ja junakaluston osalta tehty se, mitä piti.
-En ole ainakaan tuolla itäradalla huomannut. Siellähän on niitä vahvistimia laitettu junavaunuihin, mutta niitten vaikutus on kyllä hyvin heikko. Jos siellä ei kenttää ole, niillä ei ole mitään merkitystä.
Kallio sanoi tilanteen menneen Mikkeli—Kouvola—Lahti—Helsinki-välillä itse asiassa huonompaan.
– Valtaosa siitä on sellaista, että siinä ei käytännössä pysty tekemään mitään, mihinkä tarvitsisi nettiyhteyksiä.
Liikenne- ja viestintäministeri Ranne sanoi VR:n nettiyhteyksien kuuluvan omistajaohjausministeri Joakim Strandin (r.) vastuulle.
– Siellä on joitain muutoksia tapahtunut, mutta häneltä täytyy tarkemmin kysellä, miten se on edennyt. Minun käsittääkseni asiat ovat siirtyneet parempaan suuntaan, mutta paljon on vielä tekemistä.
Ranteen mukaan hätäpuheluiden toimivuudesta vastaa puolestaan Traficom.
– Siis hehän ovat se viranomainen, jonka työhön minä en lähde määräilemään. Niin kuin sisäministeri ei lähde poliisiylijohtajaa määräilemään, minä en lähde myöskään oman hallinnonalan viranomaisten työtä johtamaan enkä määräilemään.
Ranne korosti, että tietoliikenneyhteyksiä parannettaessa on pakko priorisoida.
– Jos haluttaisiin tähän maahan 100-prosenttinen peitto, siis jokaiseen kolkkaan, niin en tiedä, onko ihan väärin, mutta miljardeista puhutaan joka tapauksessa, ehkä 10 miljardista.