Luontokatoa koskevaan asetukseen voidaan vielä vaikuttaa, jäsenmaiden keskustelut vasta alkamassa

Suomi pystynee vielä vaikuttamaan kiistellyn luontokatoa koskevan EU-asetuksen sisältöön. Näin arvioi valmistelua tunteva virkamies ympäristöministeriöstä.

–  Koska neuvottelut jäsenmaiden kesken asetusehdotukseen toivottavista muutoksista ovat vasta käynnistymässä, on ehdotukseen hyvinkin mahdollista saada tehtyä Suomelle tärkeitä muutoksia, sanoo ympäristöneuvos Olli Ojala STT:lle.

Hänen mukaansa Suomen hallitus on ollut aktiivinen EU:n suuntaan jo ennen kuin asetusehdotus annettiin. Vaikutustyöllä on saatu omia tavoitteita läpi.

–  Siellä onnistuttiin esimerkiksi saamaan turvepeltoja koskevaan tavoitteeseen joustoja.

Hallitus on ilmoittanut kannattavansa asetuksen tavoitteita ja velvoitteita luontokadon pysäyttämiseksi, mutta esittää asetukseen muutoksia.

Oppositio vastustaa komission ehdotusta. Kokoomus aikoo jättää hallitukselle välikysymyksen EU-vaikuttamisesta. Puolueen mukaan hallitus on laiminlyönyt Suomen kansallisten etujen ajamisen asetuksen käsittelyssä ja metsäpolitiikassa.

Asia jakaa myös hallituspuolueita. Etenkin keskusta on esittänyt siitä happamia kommentteja.

Keskustan mukaan ehdotuksen peruslähtökohta siitä, että vähennetään luontokatoa ja ennallistetaan luontoa on hyvä, mutta puolue ei kannata tapaa, millä asiaa EU:ssa edistetään.

–  Se on mahdoton Suomen näkökulmasta hirveän monesta syystä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen STT:lle.

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu sanoi maanantaina jopa, että EU:n ennallistamisasetuksen torppaamisen tulee olla hallituskysymys.

Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko oli tiistaina sairaana eikä voinut kommentoida asiaa.

Kyse niin sanotussa ennallistamisasetuksessa on luontokadon pysäyttämiseen tähtäävistä, EU:n laajuisista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista ja niiden seurannasta.

Eduskunnan talousvaliokunta antoi perjantaina lausuntonsa, jonka lopussa todettiin, että asetusta tulisi vastustaa, ellei siihen saada muutoksia. Kokoomuksen ehdottamaa, hallitusta tiukempaa näkemystä päätyi poikkeuksellisti tukemaan myös hallituspuolueet SDP, keskusta ja RKP. Vihreiden ja vasemmistoliiton valiokuntajäsenet jäivät hallituksen kantaa täsmennyksin tukevalle kannalle.

Vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa, että hallituspuolueet ovat yhdessä sitoutuneet siihen kantaan, jossa todetaan, että on tärkeää pysäyttää luontokato.

–  Sen lisäksi hallitus on halunnut selvästi alentaa kansallisia, jäsenvaltioille kohdistuvia kustannuksia ja varmistaa riittävän kansallisen liikkumavaran niin, että voimme itse tehdä ja valita kustannustehokkaimmat keinot luonnontilan parantamiseen.

Komissio on arvioinut, että suorat kustannukset ennallistamistoimista olisivat 930 miljoonaa euroa vuodessa Suomelle.

–  Meidän arviomme on, että komission kustannusarvio on yliarvio, Ojala toteaa.

Suomelle luonnon ennallistamiseen liittyvät toimet eivät ole uusia, joten osaamista ja hinta-arvioita toimille on jo olemassa.

Kurvinen kuvailee kustannuksia poskettomiksi. Hän ei arvioi tässä vaiheessa, mikä olisi kohtuullinen kulu, sillä yksityiskohdat ovat auki.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ei myöskään ota kantaa siihen, mikä olisi kohtuullinen kulu. Hän kuitenkin muistuttaa, että myös tekemättömyys maksaa.

–  Jos luontokato kiihtyy, silläkin on hintalappunsa.