Luonnonvarakeskus esittää uusia ja tiukempia valvontakriteerejä koirien jalostukseen
Koirien hyvinvointihaittoja voidaan ehkäistä käyttämällä jalostukseen terverakenteisia ja muutenkin terveitä koiria sekä huolehtimalla, että rotujen jalostuspohjat ovat tarpeeksi laajoja, tuore suomalaisselvitys kertoo.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemassa selvityksessä määritellään valvontakriteerejä ja raja-arvoja koirien perinnöllisille sairauksille ja vioille. Esitetyt valvontakriteerit on laadittu yhteistyössä asiantuntijaeläinlääkärien ja viranomaisten kanssa.
Selvitys on jatkoa vuonna 2020 julkaistulle raportille. Selvitystä hyödynnetään eläinten hyvinvointilainsäädännön valmistelussa.
– Meidän eläinsuojelulainsäädäntöä ei ole tähän mennessä juurikaan sovellettu jalostukseen. Tämän pitäisi antaa työkaluja siihen, kertoo tutkija Katariina Mäki Lukelta.
Selvityksessä esitetään, ettei jalostukseen saisi käyttää pelokkaita koiria eikä koiria, joilla on esimerkiksi atopia, sydänsairaus tai tietynlaisia hampaiston vikoja.
Jalostukseen ei saisi käyttää myöskään koiraa, jolle on tehty kirurginen toimenpide rakenteellisen vian tai heikkouden vuoksi tai jolla on todettu selkeä tarve tällaiseen toimenpiteeseen.
Samoin jalostukseen ei saisi selvityksen mukaan käyttää koiraa, jolla on tarve jatkuvaan tai toistuvaan lääkitykseen tai siihen verrattava erikoisruokavalio perinnöllisen sairauden, vian tai käyttäytymishäiriön vuoksi.
Kyse on tällä hetkellä suosituksesta, mutta Lukelta kerrotaan, että Ruokaviraston on tarkoitus tehdä uudet valvontaohjeet, mikä tekisi selvityksen ehdottamista uudistuksista sitovia.
Mäki uskoo valvontaohjeiden tulevan vasta uuden eläinten hyvinvointilainsäädännön myötä. Laki puolestaan on vasta valmisteilla maa- ja metsätalousministeriössä.
Mäen mukaan neuvontaluontoisesti suosituksia on käytetty jo tälläkin hetkellä.
– Ja jos nyt sattuisi olemaan tuomioistuimessa tai syyteharkinnassa joku juttu, niin epäilemättä tätä käytettäisiin jo nyt siinä hyväksi. Joten kyllä tämä antaa eväitä jo tähänkin hetkeen, Mäki kertoo.
Esitettyjen valvontakriteerien mukaan jalostuskoiralla ei saa olla merkittäville hyvinvointihaitoille altistavia rappeumia, epämuodostumia tai tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Esimerkiksi eturaajat eivät saa olla liian käyrät.
Mäki korostaa, että selvitykseen on pyritty kirjaamaan mahdollisimman paljon koirien ominaisuuksia, jotta saatavilla olisi tarpeeksi esimerkkejä myöhempää lain tulkintaa varten.
Selvityksen mukaan osa terveysongelmista johtuu liioitelluista piirteistä. Näitä ongelmia voidaan Luken mukaan torjua pysyvästi vain muuttamalla näitä piirteitä jalostuksen avulla normaalimpaan suuntaan. Jalostuskoiralla tulee selvityksen mukaan olla terve koiraeläimen rakenne.
Sukusiittoisuus on yksi keskeinen syy joihinkin rotuihin kasaantuneille perinnöllisille ongelmille. Selvityksessä kehotetaankin säilyttämään ja tarvittaessa lisäämään jalostuspopulaatioiden perinnöllistä vaihtelua. Lisäksi esitetään, ettei pentuja saisi teettää lähisukulaisten kesken.
Uudet jalostussuositukset koskevat niin rotukoiria kuin monirotuisiakin koirayksilöitä ja koiraa lajina. Näin myös muita kuin rotukoiria pyritään saamaan paremmin valvonnan piiriin.
Selvityksen mukaan omanlaisensa ongelman muodostavat toivottuihin rotuominaisuuksiin liittyvät geenimuunnokset, jotka samalla aiheuttavat hyvinvointihaittaa tai altistavat sille.
Mäki kertoo uusien suositusten luovan roturisteytyspainetta osalle koiraroduista.
– Joissakin roduissa on niin paljon kasaantunut haitallisia geenejä, että varmasti täytyy tehdä roturisteytyksiä. Esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanielilla ja ranskanbulldoggilla on jo projektisuunnitelmat näistä risteytyksistä, Mäki kertoo.
Luke ehdottaa siirtymäaikaa, jonka aikana muutamia ominaisuuksia tehokkaasti jalostamalla voitaisiin välttyä geenikielloilta. Haitalliset geenit ovat tietyillä roduilla niin yleisiä, että ilman siirtymäaikaa näiden rotujen jalostusta ei voitaisi Suomessa enää jatkaa.
Mäen mukaan Suomessa tehdään runsaasti koirien jalostustutkimuksia verrattuna moniin muihin maihin. Myös suomalaiset koirankasvattajat ovat Mäen mukaan hyvin halukkaita lähtemään uudistuksiin mukaan, jos vaikka koirarodun rakenteessa huomataan epäkohtia.
– On tahtoa siihen, että halutaan tehdä muutoksia koirien hyvinvoinnin eteen, Mäki luonnehtii.
Mäki muistuttaa, että valvonnan täytyy olla tarkkana siinä vaiheessa, kun nyt annettuja suosituksia aletaan soveltaa. Vaarana on, että joidenkin rotujen kasvatus siirtyy ulkomaille.
– Koiranpennun ostajien valistus on tosi tärkeää siinä vaiheessa, että ei vesitettäisi suomalaisten vastuullisten kasvattajien työtä hankkimalla halpoja, huonosti voivia pentuja ulkomailta, Mäki sanoo.