Lukio-opintojen pitkittämisestä tuli trendi – "Korkeakoulujen todistusvalinnan piti nopeuttaa jatko-opintoihin hakeutumista, mutta ei tämä ihan niin mennyt"
Entistä useampi lukiolainen pitkittää opintojaan neljännelle vuodelle.
Ilmiö on tullut selväksi myös rovaniemeläisessä Ounasvaaran lukiossa sekä Kuopion Lyseon lukiossa ja Kuopion taidelukio Lumitissa.
Kaikissa niissä noin kolmannes lukio-opiskelijoista siirtää valmistumisensa joko neljännen vuoden syksyyn tai kevääseen.
– Tämä lukema koskettaa nimenomaan tavallisia päivälukiolaisia. Urheilulukion puolella valmistuminen 3,5–4 vuodessa on pääsääntö muista syistä, Ounasvaaran lukion rehtori Risto Kuoksa alleviivaa.
Kuoksan mukaan osuus on kaksinkertaistunut korkeakoulujen todistusvalinnan käyttöönoton jälkeen. Yli puolet opiskelijoista on valittu yliopistoihin todistusvalinnalla vuodesta 2020 lähtien.
Kuopion Lyseon lukion ja taidelukio Lumitin vs. rehtorin Heikki Huuhkan mukaan opintojen pitkittämisestä on tullut suoranainen trendi.
– Lisääntyvässä määrin sitä tehdään. Jo ensimmäisenä vuonna opiskelijat alkavat miettiä, että haluavat käydä lukion neljässä vuodessa, Huuhka sanoo.
Kuoksan ja Huuhkan mukaan opintojen pitkittymisessä saattaa olla jonkin verran myös koronan vaikutusta, mutta selvää on kuitenkin se, että todistusvalinnan myötä entistä useampi haluaa jaksottaa ylioppilaskirjoituksensa kolmeen osaan, jotta he voisivat saada mahdollisimman hyviä arvosanoja.
– Jos opiskelija kirjoittaa esimerkiksi kuusi ainetta, voi hän kolmeen kirjoituskertaan jaksottamalla tehdä niin, että yhdellä kerralla on vain kaksi kirjoitettavaa ainetta. Näin hän voi keskittyä yhteen aineeseen paljon paremmin, Huuhka kertoo.
Ounasvaaralla moni myös uusii kirjoituksiaan, jos ensimmäisellä kerralla kaikki ei mennyt ihan nappiin.
Kuopiossa on puolestaan huomattu, että moni jo valkolakin saanut ei ota vastaan saamaansa opiskelupaikkaa, jos se ei ole se kaikkein mieluisin vaihtoehto. Moni palaa siinä tilanteessa korottamaan arvosanoja, jotta ovi jatko-opiskeluiden ykkösvaihtoehtoon avautuisi.
Näin toimimalla nuoret säilyttävät mahdollisuuden saada paikan ensikertalaisen kiintiöstä, jossa voi olla alempi pisteraja todistusvalinnassa.
– Ei tämä ihan niin mennyt kuin oli tarkoitus. Todistusvalinnalla haluttiin nimenomaan nopeuttaa jatko-opintoihin siirtymistä, Huuhka summaa.
Ounasvaaran Kuoksa on samoilla linjoilla.
– En halua sanoa sitä ongelmaksi, jos lukiolaiset haluavat mahdollisimman hyvää menestystä opinnoistaan, mutta tosiasia on se, ettei valmistumisen lykkääntyminen varmasti ollut tavoite.
Lukio-opintojen pitkittymisestä on tullut viestiä eri puolelta Suomea, sanoo opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta.
Mitään tarkkoja tutkimus- tai tilastotietoa asiasta ei ole. Opetushallituksen mukaan esimerkiksi syksyllä 2018 opintonsa aloittaneet, mutta neljännelle vuodelle opintonsa venyttävät opiskelijat näkyvät tilastoissa vasta syksyllä 2024.
Lehikoisen mukaan eri puolilta maata saadun palautteen perusteella muutosta on kuitenkin tapahtunut.
– Viimeiset 15 vuotta tilanne on ollut aika staattinen, kunnes viime aikoina neljännen vuoden opiskelijoiden määrä näyttää lisääntyneen.
Lehikoisen mukaan asiaan vaikuttaa todistusvalinnan ohella paljon myös koronavirus. Pandemian aikaiset etäopinnot lieveilmiöineen ovat lisänneet tarvetta lukio-opintojen pidentämiselle.
– Näen ihan hyvänä asiana sen, että meillä on tällainen järjestelmä, jossa syntynyttä oppimisen vajetta voi paikata pidentämällä opintojaan tutussa, turvallisessa ympäristössä, Lehikoinen pohtii.
Suoria kustannuksia opintojen pitkittyminen ei Lehikoisen mukaan lukioille aiheuta. Ne saavat valtionavustusta myös neljännen vuoden opiskelijoista.
– Toki jos opintojen pitkittymisestä alkaa tulla todella laajamittainen ilmiö, niin tarkoittaahan se silloin yhteiskunnalle isompia kustannuksia, hän myöntää.
Todistusvalinta on tarkoittanut lukioissa muutosta myös siihen, mitä aineita opiskelijat keskimäärin ylioppilaskokeissa kirjoittavat. Syy tähän on todistusvalinnan pisteytysjärjestelmä, joka antaa isomman painoarvon esimerkiksi pitkän matematiikan suorittamiselle ja arvosanoille.
Toisinaan se aiheuttaa järjettömältäkin kuulostavia tilanteita. Esimerkiksi historian opiskelijaksi yliopistoon pyrkivän nuoren saattaa olla järkevämpää keskittyä lukio-opinnoissaan pitkän matematiikan opiskeluun historian ja yhteiskuntaopin sijaan.
Tilanne on tuttu myös Ounasvaaran lukiossa sekä Kuopion Lyseon lukiossa ja taidelukiossa. Pitkän matematiikan ohella kirjoitettavissa aineissa korostuvat fysiikka ja pitkä englannin kieli.
– Ajattelen, että oppiaineet pitäisi saada todistusvalinnassa tasavertaisempaan asemaan, Ounasvaaran lukion Kuoksa sanoo.
Hänen mukaansa tiettyjen aineiden korostuminen vaikuttaa toisinaan jo lukion yleissivistävään luonteeseen. Pitkä matematiikka on monille opiskelijoille niin työllistävä, että esimerkiksi lyhyiden kielien opiskeluun ei jää enää aikaa, vaikka se nuorta kiinnostaisikin.
– Lyhyiden kielien opiskelun väheneminen on pidempiaikainen ilmiö, mutta se korostuu myös tässä asiassa. Lyhyitä kieliä ei opiskella siksi, koska ne eivät palvele jatko-opintoihin pääsemistä, Kuoksa summaa.
Opetushallituksen Lehikoisen mukaan pisteytysjärjestelmän uudistamisessa olisikin kiinnitettävä huomiota ennen kaikkea lukio-opintojen laaja-alaisen yleissivistävyyden vahvistamiseen.
Huomiota tulisi hänen mukaansa kiinnittää myös siihen, miten pisteytysjärjestelmä vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin ja lukioiden toimintaan.
Todistusvalinta tuli suomalaiseen järjestelmään osana korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta, jota valmisteltiin yhteistyönä korkeakoulujen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön kesken.
Vastuuministeri hankkeessa oli entinen opetusministeri, kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen. Hän kieltäytyi Suomenmaan haastattelusta asiaan liittyen.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso myöntää, että nykyiseen todistusvalintamalliin jäi paljon korjattavaa.
Laakson mukaan hankkeen valmistelu tehtiin aikanaan ripeällä aikataululla, eikä kaikkia ulottuvuuksia pystytty ottamaan huomioon, vaikka valmistelu haluttiinkin tehdä mahdollisimman hyvin.
– Nykyinen malli on konsensus, joka siinä tilanteessa saatiin aikaiseksi. Esimerkiksi todistusvalinnan pisteytysmalli on erittäin monimutkainen kokonaisuus, jota on syytä selkiyttää.
Laakson mukaan uudistamista ei kuitenkaan voida tehdä äkkinäisesti, ilman tutkimustietoa. Ja koska todistusvalinta on ollut niin vähän aikaa voimassa, ei tutkimustietoa ole juuri ehtinyt kertyä.
Unifi on käynnistänyt yliopistojen yhteisen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen, jossa selvitetään todistusvalinnan ja pisteytysjärjestelmän vaikutuksia muun muassa lukioihin, lukiolaisiin ja ylioppilaskirjoituksiin.
Perjantaina julkaistiin myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Työn ja talouden tutkimus LABORE:n loppuraportti aiemman opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksesta.
Laakson mukaan selvitysten pohjalta tehdään mahdollisia muutoksia todistusvalintaan ja pisteytysjärjestelmään. Niistä tiedotetaan vuoden 2023 aikana, ja muutokset astuvat voimaan kevään 2026 valinnoissa.
– Odotan näitä tutkimuksia todella paljon, sillä ne antavat suuntaa sille, millainen työ meillä on edessä, Laakso sanoo.
