Lohia palaa mereltä aiempaa heikommin Teno-jokeen – tiukkoja toimenpiteitä jo mietinnässä
Tenojoen lohikantojen elpyminen ei ole edennyt ennakoidusti.
Kaikuluotaustulosten perusteella Tenoon nousi viime kesänä kutemaan vain reilut 14 000 lohta. Tämä on alle puolet vuoden 2018 lohimäärästä, joka ei sekään ollut kovin korkea.
Tilanteen vuoksi kalastusta on vähennettävä entisestään, jotta lohikannat saataisiin elpymään.
Heikko tilanne on tunnistettu valtiotasolla Suomessa ja Norjassa, jonka lisäksi huono lohen nousu on havaittu paikan päällä Tenojokilaaksossa. Ensi kesän kalastuksesta neuvotellaan parhaillaan Suomen ja Norjan välillä.
Suomen ja Norjan yhteinen tutkimusryhmä on arvioinut tuoreessa raportissaan, että lohien määrä on alhainen jo, kun ne palaavat kohti rannikkoa.
Tutkijoiden mukaan tärkeimmissä lohikannoissa kalaa ei riitä lainkaan kalastettavaksi, jos tavoitteena on saada riittävästi emoja kutualueille.
Tenon latvahaarat, Karasjoki, Jiesjoki ja Inarinjoki, sekä Tenon pääuoma kattavat noin 80 prosenttia koko Tenon poikastuotantoalueista. Näihin jokiin palaavista lohista kalastetaan yleensä runsas puolet ennen kuin ne pääsevät kutupaikoilleen.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) jakaa huolen Tenon lohikantojen tilasta.
– Elinvoimaiset lohikannat Teno-joella ovat tärkeä osa alueen saamelaiskulttuuria ja perusta matkailu- ja vapaa-ajan kalastukselle. Ratkaisuja tilanteeseen haetaan yhdessä vesialueen omistajien, paikallisten kalastajien ja yrittäjien kanssa.
– Jos kalastusta rajoitetaan, ratkaisun on oltava tasapainoinen Suomen ja Norjan sekä eri kalastajaryhmien välillä, Leppä painottaa.
Suomi pitää myös välttämättömänä, että lohikantojen elpymistä edistetään koko niiden elinkierron alueella joelta vuonoon ja merialueelle.
Lohikantojen tilan vuoksi kalastajien on syytä varautua siihen, että Tenon lohille on tulevana kesänä annettava aiempaa paremmat mahdollisuudet päästä kutupaikoilleen.