Löfström Ahvenanmaan puolueettomuudesta: "Emme pidä, että etenkään ministeri kyseenalaistaa sen"

Ahvenanmaa

Ahvenanmaan asema, demilitarisointi ja saaren puolustaminen on noussut keskusteluun.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mielestä saari on sotilaallinen tyhjiö ja altis nopeille operaatioille. Millä mielellä ahvenanmaalaisena seuraatte keskustelua, kun on puhuttu jopa mahdollisista miehittäjistä, Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström?

Keskustelua demilitarisoinnista seurataan Ahvenanmaalla tarkasti paikallisten ja Suomessa ilmestyvien ruotsinkielisten lehtien välityksellä.

Demilitarisointi on erittäin tärkeä identiteettikysymys ahvenanmaalaisille, samalla tavalla kuin itsehallinto ja ruotsin kieli. Siksi Ahvenanmaalla ei pidetä siitä, että demilitarisointi kyseenalaistetaan, varsinkin jos asialla on ministeri ja valtioneuvoston jäsen.

Myös Suomen rajojen ulkopuolella tutkitaan tarkkaan ministerin kannanotot näin merkittävässä ulkopoliittisessa kysymyksessä.

Ministeri Jussi Niinistön lausuntoa on käsitelty muun muassa ruotsalaisissa Dagens Nyheterissä, Expressenissä ja Svenska Dagbladetissa.

Pelottaako teitä? Mikä tai kuka Ahvenanmaata voisi uhata?

Emme ole peloissamme. Koemme, että juuri demilitarisointi ja liittoutumattomuus ovat Ahvenanmaan suurimmat turvatekijät. Aseistettu Ahvenanmaa vain lisäisi jännitystä Itämerellä.

Eikä Ahvenanmaan aseistaminen ole mahdollista ilman, että rikotaan kansainvälisiä sopimuksia. Se edellyttäisi myös uudelleen neuvoteltuja sopimuksia Venäjän ja Suomen välillä.

Miten Ahvenanmaan puolustus on järjestetty? Kuka sitä puolustaa?

Suomen puolustusvoimilla on omat suunnitelmansa, valmius ja kapasiteetti puolustaa demilitarisoitua Ahvenanmaata. Me Ahvenanmaalla emme tiedä, miten puolustusvoimat on Ahvenanmaan puolustuksen suunnitellut.

Pitäisikö Ahvenanmaan asemaa jotenkin muuttaa?

Sopimus Ahvenanmaan demilitarisoinnista juontaa vuoteen 1856 ja Krimin sodan rauhanneuvotteluihin Venäjän ja liittoutuneiden kanssa.

Vuonna 1921 13 maata allekirjoitti sopimuksen Ahvenanmaan puolueettomuudesta ja sen voivat purkaa samat maat. Sopimuksessa todetaan muun muassa: ”Tämän sopimuksen määräykset pysyvät voimassa tapahtukoonpa Itämeren nykyisessä status quossa mitä muutoksia tahansa”.

Lisäksi demilitarisoinnista on sopimus Suomen ja Venäjän välillä vuodelta 1940, ja siitä on sovittu myös Pariisin rauhansopimuksessa.

Etenkin pienten maiden kannalta kansainväliset sopimukset ja lait ovat tärkeitä. Jos kyseenalaistamme sopimuksen arvon, vähennämme myös sen merkitystä.